map

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@centrumbalticum.org).




27.12.2018 9.00

Ruokahävikin vähentäminen on yhteinen asia

Pulloposti 52
Kaisa Härmälä
Kehittämispäällikkö
Marttaliitto

shutterstock_14401306-1-1024x768
Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka syystä tai toisesta päätyy roskiin tai biojätteeksi. Koko maailmassa noin 30 % tuotetusta ruoasta joutuu hävikkiin. Arvioiden mukaan tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä. Kehittyvissä maissa syntyvä ruokahävikki on pääosin tahatonta hävikkiä, joka johtuu kehnoista korjuu-, kuljetus- ja säilytysmenetelmistä. Vauraimmissa maissa syntyvä ruokahävikki johtuu huolimattomuudesta ja välinpitämättömyydestä. Kuluttajat ostavat liikaa ruokaa ja kaupat tarjoavat vain täydelliseltä näyttäviä tuotteita. Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen kuormittavat ympäristöä. Jos ruoka päätyy roskiin, on tehty työ mennyt hukkaan ja ympäristöä kuormitettu turhaan.

Suomen ja Euroopan komission tavoitteena on, että vuonna 2020 elämme kierrätysyhteiskunnassa, jossa kaikki jätteet toimivat resurssina. EU:n kiertotalouspaketissa on linjattu, että ruokahävikki tulisi puolittaa 2030 mennessä. Tavoitteiden toteutuminen vaatii toimivat työkalut ruokahävikin seurantaan ja vähentämiseen koko ruokaketjussa. Syömäkelvoton ruokajäte tulisi puolestaan pystyä hyödyntämään paremmin biomateriaalien raaka-aineena.

Suomessa syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia. Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa, noin puolet enemmän kuin esimerkiksi kaupoissa. Kotitalouksissa heitetään ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa. Henkeä kohti tuotamme noin 23 kiloa ruokahävikkiä vuodessa, mutta määrät vaihtelevat paljon eri kotitalouksien välillä. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten perusteella pelkästään kotona syntyvän hävikin rahallinen arvo on noin 125 € vuodessa henkeä kohti.

Talouden tyypillä on vaikutusta ruokahävikin muodostumiseen. Yksin asuva nainen heittää selvästi eniten ruokaa pois, mutta myös lapsiperheet tuottavat paljon hävikkiä. Niissä kotitalouksissa, joissa käytetään runsaimmin rahaa ruokaan, syntyy myös ruokahävikkiä eniten. Kotitalouksissa heitetään useimmiten pois leipää, valmisruokia, liha- ja kalatuotteita, tuoreita hedelmiä, vihanneksia, juureksia ja marjoja sekä kahvia. Hukkaan heitetty kahvi kuormittaa ympäristöä enemmän, kuin kahvin koko tuotantoketju.

Selkeästi yleisin syy ruoan poisheittämiseen on ruoan pilaantuminen. Ruoan jääminen lautastähteeksi, ruuan liiallinen valmistaminen ja haluttomuus syödä samaa ruokaa uudelleen ovat myös yleisiä syitä. Ruoka on myös saattanut näyttää täysin syömäkelpoiselta, mutta ei olla haluttu ottaa riskiä. Kuluttajien toiveet ja korkeat vaatimukset heijastuvat myös teollisuuden, kaupan ja ravintoloiden hävikkiin.

Ruokahävikki johtuu yleensä suunnittelemattomuudesta, arjen muutoksista sekä keittiötaitojen ja viitseliäisyyden puutteesta. Tähteitä ei hyödynnetä eikä tunneta parasta ennen -ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen eroa. Pois heitettävän ruoan määrää pystyy halutessaan vähentämään huomattavasti.

Ruokahävikin syntyyn voidaan vaikuttaa ostamalla, valmistamalla ja säilyttämällä ruoka oikein. Ostetut ja itse valmistetut ruoat kannattaa käyttää tarkkaan. Ensiksi kannattaa tuntea päiväysmerkinnät. Parasta ennen merkinnän jälkeenkin ruoka voi olla täysin syöntikelpoista, katso, haista, maista.

Ruokailusta tähteeksi jääneen ruoan voi  jäähdyttää, säilyttää jääkaapissa ja lämmittää seuraavalle aterialle tai pakastaa myöhempää käyttöä varten. Ruoka säilyy jääkaapissa muutamia päiviä, kun jääkaappi on tarpeeksi kylmä,  +2 – +6° astetta. Tähderuoasta voi myös loihtia aivan uusia ruokia, vain mielikuvitus on rajana.

Joulu on monille ruokajuhla ja jouluksi tulee helposti varattua liikaa ruokaa. Hyvällä suunnittelulla voi vähentää myös jouluna liian ruoan määrää.  Valmistetut ruoat kannattaisi myös syödä ennen uutta vuotta pois. Pienistäkin tähteeksi jääneistä ruoka-annoksista voi tehdä uuden ruoan, esimerkiksi  rosollista saa maukkaan keiton, sillistä uunikiusauksen, riisipuurosta vuokaleivän tai pannukakun. Lisää vinkkejä jouluruoan uusiokäyttöön löytyy Martat.fi -verkkosivulta.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.

Lisää aiheesta

Ota yhteyttä