map

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@centrumbalticum.org).




8.3.2018 9.00

Pohjoismaisen yhteistyön uudet tuulet

Pulloposti 12
Riikka Uosukainen
Pohjoismaiden kirjeenvaihtaja
Yle

Pohjoismainen malli on ollut hyvin vuosia ja kulutusta kestävä, mutta 2010-luvulla se on joutunut historiansa kovimpaan testiin. Paineet tulevat sekä ulko- että sisäpuolelta.

Tanskan sosialidemokraatit ilmoittivat pari viikkoa sitten uudesta, tiukasta linjasta pakolaisten vastaanottoon. Turvapaikanhakijat pitäisi pysäyttää leireille kolmansiin maihin, eikä päästää heitä hakemaan ja odottamaan turvapaikkaa Tanskassa. Puhe on yllättävän suorasukaista sosialidemokraateille ja tylyä sallivina pidetyille tanskalaisille, mutta samansuuntainen, aiempaa tiukempi ote näkyy kaikissa Pohjoismaissa ja kaikissa suurissa puolueissa vasemmalta oikealle.

Vuoden 2015 pakolaisaallon mukana Ruotsiin tuli 160 000 turvapaikan tai oleskeluluvan hakijaa, joista suuren osan haluttiin jäävän Ruotsiin. Monikulttuurisella Ruotsilla on asiasta aiempaa kokemusta ja maahanmuuton tehokas hallintoväki kääri taas hihansa, jotta tulijoiden asuttaminen, kouluttaminen ja työllistäminen pääsisivät vauhtiin. Tällä  kertaa tuli raja vastaan. Rajatarkastukset alkoivat vapaassa Pohjolassa ja maahantulon ja maahanjäämisen ehtoja tiukennettiin, kuten Suomessa, Norjassa ja Tanskassa.
 
Vaikka Ruotsin talous kasvaa, maahanmuuttajien työttömyys on pysynyt  yli 20 %:ssa, mikä on neljä kertaa enemmän kuin syntyperäisillä ruotsalaisilla. Puolella tulijoista menee työllistymiseen peräti yhdeksän vuotta.

Pitkä kielenoppimis-, koulutus- ja työllistymisaika on johtanut myös siihen, että etenkin nuoret miehet ovat ajautuneet rikollisjengeihin. Jengien tukikohdat ovat maahanmuuttajalähiöissä, joista osa elää oman näköistään elämää ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Viime vuosi oli tylyin pitkässä kehityksessä, yli 300 jengien välienselvittelyihin liittyvää ampumistapausta. Ruotsin hallitus päätti satsata satoja miljoonia euroja poliisiin, kameravalvontaan ja ylipäätään sisäiseen turvallisuuteen, mutta sillä ei lakaista piiloon väittelyä asiasta vaaleihin valmistuvassa Ruotsissa. 

Pohjoismainen malli on tarkoittanut  vahvaa oikeusvaltioperiaatetta, tasa-arvoa ja demokraattisesti toimivaa poliittista järjestelmää. Pohjoismaat ovat erottuneet muista Euroopan maista ehkä selkeimmin julkisin varoin rahoitetulla sosiaaliturvalla ja tasa-arvoisella koulutuksella. Poliittiset erimielisyydet vasen-oikea- sektorilla ovat perustuneet lähinnä siihen, miten suuri pitäisi olla julkisen ja yksityisen sektorin osuus, ei mallin perustaan.

Mutta viime vuosikymmenellä populistiset, maahanmuuttovastaiset liikkeet ovat onnistuneet järkyttämään suurten puolueiden itsevarmuutta pohjoismaisen mallin toimivuudesta. Äänenpainot maahanmuutosta ovat tiukentuneet kun populistipuolueiden kannattajiksi karanneita omia äänestäjiä on yritetty houkutella takaisin. Norjan poliittinen puhe ei tässä  suhteessa poikkea naapureista siitä huolimatta, että maa ei joudu muiden tavoin murehtimaan yhteisten rahojen riittävyydestä hulppeiden öljyrahastojen takia.

Riittääkö yhteistä hyvää ja tasa-arvoa kaikille? Mihin pannaan raja - ketkä saavat tavoitella Pohjoismaissa parempaa elämää?

Ulkoiset paineet ja turvallisuus ovat myös yhdistäneet uudenlaisella tavalla Pohjoismaita Georgian sodan ja Krimin miehityksen jälkeen. Tanskan puolustusministerin mukaan Georgian sota käänsi myös Tanskan katseen Itämerelle. Maailmoja syleilleet Tanska ja Ruotsi kiinnostuivat lähiympäristön turvallisuudesta. Ruotsin isännöimä Aurora-sotaharjoitus kokosi viime syksynä sotilaita myös Norjasta, Tanskasta ja Suomesta. Maat tekevät myös tiedusteluyhteistyötä enemmän kuin koskaan Eurooppaan kohdistuvien uhkien, kuten terrori-iskujen takia.

Pohjoismaat ovat pärjänneet hyvin keskenään cocktaililla, jossa osa on Naton jäseniä, osa ei, Islanti ja Norja jäivät EU:n ulkopuolelle ja valuuttaa vaihdetaan maasta riippuen. Keskinäiset talous- politiikka- ja ihmissuhteet toimivat, mutta pohjoismaisen mallin kohtalo on auki, koska sisäisesti maat ovat käymistilassa, jonkinlaisessa poliittisessa murroksessa.

Pohjoismainen malli tuskin hapertuu aivan lähivuosina. Tällä hetkellä ykköspuheenaihe kaikissa maissa on turvallisuus eri muodoissaan, mikä merkitsee jarrutusta koska turvattomuuden tunne pakottaa kääntymään sisäänpäin. Pohjoismaista mallia ja pohjoismaista yhteispeliä koetellaan arvojen ohella ehkä eniten tulevina vuosina siinä, millä mallilla on pohjoisen kansalaisten kyky uudistua, sallia ja uskaltaa.

Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.


Palaa otsikoihin



Henkilötietolain (523/1999) 10 §:n mukainen rekisteriseloste.

Lisää aiheesta

Ota yhteyttä