map

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@centrumbalticum.org).




20.9.2018 9.00

Pistetään Saaristomeri kuntoon

Pulloposti 38
Tove Holm
Saaristomeren Suojelurahaston toiminnanjohtaja

Nauvon Berghamn Jaakko Ruola
Kuva: Jaakko Ruola

Tämän Pulloposti-kolumnin otsikko on myös Turun Kirjamessuilla järjestämäni paneelikeskustelun otsikko. Paneelikeskusteluun osallistuvat luontokuvaaja Jaakko Ruola, Itämeri-suurlähettiläs Helena Tuuri ja asemajohtaja Jari Hänninen Saaristomeren tutkimuslaitokselta. Syy otsikkovalintaani on selvä, sillä meri ei odota, kuten Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen sanoi Saaristomeren Suojelurahaston yhteistyökumppanin, Naantalin musiikkijuhlien, päätöskonsertissa kesäkuussa.

Olen työskennellyt Saaristomeren Suojelurahaston toiminnanjohtajana ja Itämerihaasteen koordinaattorina joulukuusta 2017. Vaihdoin tähän tehtävään korkeakoulu- ja ammatillisen koulutuksen alalta, jossa työskentelin 20 vuoden ajan kestävän kehityksen edistämisen eri aloilla ja laatu- ja ympäristöjärjestelmien parissa. Olen omatoimisen perehdytyksen avulla, joka on ollut päivittäistä verkostoni laajentamistani, alkanut ymmärtää, miten voin edistää Saaristomeren suojelua omia vahvuuksiani hyödyntäen. Tärkein asia, jonka olen oppinut viimeisen yhdeksän kuukauden aikana on se, kuinka moni haluaa, osallistuu ja/tai yrittää saada muita mukaan talkoisiin elinvoimaisen Saaristomeren vuoksi. Tämän oivalluksen haluan jakaa myös kolumnillani.

Esitellessäni Saaristomeren Suojelurahaston toimintaa viittaan usein Helsingin Sanomissa julkaistuun artikkeliin kesän levätilanteesta, jossa on haastateltu ympäristöneuvos Maria Laamasta ympäristöministeriöstä. Hänen mukaansa ”tärkeää on, että päästövähennyksiin osallistuvat kaikki rantavaltiot”. Tähän puolestaan lisään aina, että tärkeää on kaikkien osallistuminen, myös meidän yksittäisten kansalaisten.

Saaristomeren Suojelurahaston rahoittamien hankkeiden painopisteinä ovat ravinnekuorman vähentäminen ja tietoisuuden lisääminen. Saaristomerellä on toki muitakin haasteita rehevöitymisen lisäksi, mutta viime kesän tilanne sai ainakin minut vakuuttumaan siitä, että valitut fokusalueet ovat ajankohtaisimmat.

Olen yritysverkostoni laajentamisen lisäksi tutustunut muihin toimijoihin alallani ja saanut WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederiltä vinkin panostaa näkyvyyteen. Näin olenkin tehnyt ja tänä vuonna minulla on ollut 85 mediajulkaisua 30 eri kanavassa, minkä lisäksi olen yrittänyt tavoittaa niin laajan kohderyhmän kuin mahdollista järjestämällä ja osallistumalla eri tapahtumiin

28.8. matkailu 1
Kuva: Pilvi Virolainen
Osallistuin esimerkiksi viiden liiton yhteiseen Telakkaseminaariin, jossa kävin kertomassa toiminnastamme. Yleisö oli hyvin kiinnostunut sekä Saaristo- ja Itämeren tilasta että työstä sen parantamiseksi. Yksi osallistujista kysyi, miten pyrin vaikuttamaan poliitikkoihin, johon vastasin: ”Kertomalla politiikoille toiminnastamme ja kutsumalla heidät tapahtumiimme”.

Yksi esimerkki poliitikkoihin vaikuttamisesta on Turun Eurooppa-foorumissa järjestämäni paneelikeskustelu ”Saaristo- ja Itämeren suojelu osana kestävää ja menestyvää liiketoimintaa” johon osallistuivat mepit Heidi Hautala, Miapetra Kumpula-Natri ja Merja Kyllönen.

Yleisökysymyksenä kysyttiin, voisivatko mepit vastata kolmella lauseella, miten Saaristomeri pelastetaan. Meppien mielestä maatalous, innovaatiot ja suljetun hiilikierron merenkulku ratkaisevat Saaristo- ja Itämeren suojelun. Europarlamentaarikkojen vastauksiin heille esitettyihin kysymyksiin voitte tutustua videolla

Kansainvälistä vaikuttamista koskeviin kysymyksiin puolestaan vastaan kertomalla Itämerihaasteen toiminnasta, joka on yli 270 organisaation kansainvälinen verkosto. Verkoston ovat aloittaneet Turun ja Helsingin kaupunginjohtajat vuonna 2007.

Elokuussa järjestin Turun kauppakamarin teollisuusvaliokunnalle kokouksen otsikolla ”Saaristo- ja Itämeren suojelu osana menestyvää meriklusteria”. Yksi osallistujista kysyi, minkälaista yhteistyötä teemme pk-yritysten kanssa. Tätä yhteistyön alaa mielelläni kehittäisinkin ja esimerkiksi matkailualan kanssa näen monia mahdollisuuksia. Mielestäni Varsinais-Suomi on toimintaympäristönä ihanteellinen alue, josta löytyy paljon yrityksiä ja kansainvälisesti aktiivisia korkeakouluja, ja jossa on minusta helppoa verkostoitua ja toimia eri toimijoiden törmäyttäjänä.

Saaristomeren Suojelurahaston syksyyn kuuluu yhteistyötä mm. Flame Jazzin, Fendarin viestintäpajan, Turun seudun sukeltajien ja Venexpon kanssa ja ensi keväänä on tulossa jo kolmatta kertaa järjestettävä Merirauhan julistus Pax Navis -tapahtuma Ruissalon telakalla, jossa tehdään yhteistyötä 23 eri kumppanin kanssa. Eteenpäin siis monipuolisella yhteistyöllä, jota mielelläni laajennan. Tervetuloa mukaan!


 Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.


Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.

Lisää aiheesta

Ota yhteyttä