map

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@centrumbalticum.org).




18.10.2018 9.00

Nord Stream 2 vahvistaa Itämeren energiakäytävää - Suomella merkittävä rooli hankkeessa

Pulloposti 42
Minna Sundelin
Sidosryhmäsuhdepäällikkö, Suomi ja Viro
Nord Stream 2 AG

Minna_Sundelin 2016Suomella on merkittävä rooli Euroopan suurimmassa energiainfrastruktuurihankkeessa, 9,5 miljardin euron Nord Stream 2:ssa, kun Itämeren poikki rakennetaan kaksi rinnakkaista 1 230 kilometrin maakaasuputkilinjaa Venäjältä Saksaan. Uusi putkilinja tarjoaa Euroopan unionille suoran yhteyden maailman suurimpiin kaasuvarantoihin Venäjällä tuleviksi vuosikymmeniksi.

Nord Stream 2 -hankkeen rahoittaa kuusi merkittävää energiayhtiötä, ja kaikkiaan siinä on mukana yli 670 yritystä 25 maasta. Hankkeen selkärankana on logistiikkakonsepti, jolla minimoidaan materiaalien kuljetusmatkat sekä käytetään ympäristölle suotuisampia kuljetustapoja. Reitin varrelta valittiin neljä logistiikkakeskusta: Kotka, Hanko, Karlshamn (Ruotsi) ja Mukran (Saksa), joista putket kuljetetaan putkenlaskualuksille aina lähimmästä satamasta.

Logistiikasta vastaava urakoitsija Wasco betonipinnoittaa ja varastoi putkia HaminaKotkan satamassa, Hangon Koverharissa sijaitsee pinnoitettujen putkien välivarasto. Wasco työllistää Suomessa yhteensä noin 400 henkilöä suoraan ja 100 välillisesti hankkeen ajan. Kiviainesta putkilinjan tueksi hankitaan Inkoon ja Kotkan ottamoista.

Kumpikin linja rakentuu noin 100 000:sta teräsputkesta, jotka hitsataan yhteen ja lasketaan merenpohjaan tarkoin määritellylle reitille viiden putkenlaskualuksen ”kelluvissa tehtaissa”. Suomen talousvyöhykkeellä 374 kilometrin osuuden asennus alkoi syyskuun alussa Solitaire-aluksella, joka asentaa putkilinjaa 24/7 kellon ympäri. Kuljetusalukset toimittavat sille putkia säännöllisesti, jotta niitä on tarpeeksi saatavilla tiukan aikataulun ylläpitämiseksi. Samanaikaisesti helikopterit kuljettavat Malmin lentokentän ja aluksen välillä miehistöä ja tarvikkeita. Suomen onkin arvioitu hyötyvän taloudellisesti Nord Stream 2:sta noin 430 miljoonaa euroa ja 2600 miestyövuotta, koko EU:n alueelle se luo yhteensä noin 30 000 työpaikkaa.

20180524_NSP2_Kotka_47.jpg_preview

Strategisesti tärkeä hanke

Euroopan huoltovarmuuden kannalta Nord Stream 2 on sen energiateollisuudelle strategisesti tärkeä hanke. Toisin kuin esimerkiksi Yhdysvallat, Eurooppa ei ole maakaasun suhteen omavarainen, sillä  EU:n oma kaasuntuotanto laskee myös tulevaisuudessa. Kaasun kulutus pysyy vakaana, erityisesti sen syrjäyttäessä kivihiiltä energiantuotannossa päästöjen vähentämiseksi. Siksi tuontikaasua tarvitaan lisää. Tärkeimmät maakaasun tuontireitit EU:hun ovat putkilinjat Venäjältä, Norjasta ja Afrikasta sekä nesteytetty maakaasu (LNG) eri puolilta maailmaa.

Tulevaisuudessa Norja ja Afrikka eivät pysty kasvattamaan tuontiaan EU:hun, jolloin todennäköisimmät vaihtoehdot kaasun lisätuontiin ovat Venäjä ja LNG. Huoltovarmuuden kannalta LNG:n saanti Eurooppaan on epävarmaa, sillä se päätyy sinne, missä siitä maksetaan eniten. Globaali LNG-markkina kasvaa vuoteen 2040 mennessä 50%. Eurooppa joutuu kilpailemaan erityisesti Aasian kanssa, kun esimerkiksi Kiinan kaasun tuonti kasvaa merkittävästi. EU:n kaasuuntamisterminaalien nykykapasiteetista 75 % on käyttämättömänä, sillä LNG:n kilpailukyky on putkikaasua heikompi.

EU:n kilpailukyvyn säilyttäminen on Nord Stream 2:n liiketoimintaidean ytimessä. EU:n maakaasun sisämarkkinoilla viimeisen vuosikymmenen aikana tapahtuneen kehityksen ansiosta ostajat voivat valita useiden kaasun toimittajien välillä. Maakaasu voi myös virrata sinne, missä sitä tarvitaan. Kaasuvirtauksista ja hinnoista päättävät markkinat, eivät maakaasun toimittajat tai poliitikot.

Markkinaintegraatio on seurausta markkinoiden sääntelystä, kilpailupolitiikan päätöksistä ja sitoumuksista sekä investoinneista yhdysputkilinjoihin ja LNG-terminaaleihin. Maakaasun sisämarkkinat ovat integroituneemmat kuin koskaan, ja kilpailevia toimittajia EU:n ulkopuolelta on entistä enemmän. Ostajat valitsevat parhaimman vaihtoehdon. Jos jokin tuontilähde ei ole saatavilla, tarjolla on useita muita.

Hanketta koskevat ristiriitaiset näkemykset voidaan nähdä tässä valossa. Joidenkin mielestä se herättää geopoliittisia huolenaiheita, toiset taas pelkäävät, että uuden putkilinjan kuljettama maakaasu on kilpailukykyisempää kuin maiden omat nykyiset tai suunnitellut energiahankkeet. Nord Stream 2:n  sijoittajat ovat sitoutuneet siihen kilpailukykyisen, modernin ja luotettavan kaasun lisäkuljetusreitin takaamiseksi EU:lle. Pohjoinen reitti on esimerkiksi kolmanneksen lyhyempi ja ympäristölle suotuisampi kuin keskinen kuljetuskäytävä.  

Lakeja ja asetuksia seuraten

Nord Stream 2 noudattaa kaikkia sovellettavia kansallisia lakeja, EU-säädöksiä ja kansainvälisiä sopimuksia. Sveitsiläinen hankevastaava on käynyt läpi mittavan konsultaatioprosessin koko Itämeren alueella ja saanut luvat putkilinjojen rakentamiselle ja käytölle Saksan, Suomen, Ruotsin ja Venäjän viranomaisilta. Tanskassa lupamenettely on vielä meneillään huhtikuussa 2017 jätetyn lupahakemuksen sekä äskettäin jätetyn vaihtoehtoisen, maan aluevedet kiertävän reitin osalta.

Putkilinjojen suunniteltu valmistumis- ja käyttöönottoaika on vuoden 2019 lopulla. Sen kapasiteetti, 55 miljardia kuutiometriä vuodessa, vastaa 26 miljoonan eurooppalaisen energiatarpeisiin. Uuden kuljetusreitin lisäämän kilpailun myötä kuluttajat hyötyvät – sekä EU:n pitkän aikavälin huoltovarmuus.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.

Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.

Lisää aiheesta

Ota yhteyttä