map

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@centrumbalticum.org).




12.4.2018 9.00

Käytännölliset kaupungit toimivat yhdessä

Pulloposti 17
Lauri Kattelus
Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja

lauri-kattelus-3
Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lauri Kattelus. Kuva: Turun kaupunki, Esko Keski-Oja

Turku on vuonna 2029 pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki. Ainakin jos uskomme uuden keväällä hyväksyttävän strategiaehdotuksen otsikkoa. Tavoite ei ole pikamatkan tulos, sillä samana vuonna kaupunki täyttää 800 vuotta. Yksin itsestään kiinnostuva Turku olisi kuitenkin vain itserakas. Ollakseen aidosti kiinnostava, kaupungilla täytyy olla myös kavereita, jotka siitä kiinnostuvat. Turku haluaa jatkossakin kehittyä osana Itämeren rantaviivaa seurailevaa Tukholmasta Pietariin ulottuvaa pohjoisen Euroopan kasvuvyöhykettä.

Satamasta lähtevä laiva tarvitsee määränpään. Kaupungit satamineen ovat portteja toistensa luo. Itämeren rantojen kaupungit ovat koko olemassaolonsa ajan saaneet elinvoimansa yhteisestä laivojen yhdistämästä verkostaan. Yhteistyö on saanut ajan kulussa monia muotoja Hansa-liiton mahdista kansallisvaltioiden etuvartioihin ja kylmän sodan blokkirajat ylittäviin ystävyyskaupunkisuhteisiin.

Kaupunkien roolia valtioiden rajoista välittämättöminä toimijoina luonnehtii parhaiten yksi sana: käytännöllisyys. Kulttuurienvälisen liturgian, jäykkien kaunopuheisten tärkeilytapaamisten ja joutavilta vaikuttavien hupitapahtumien takaa löytyy aina puhdas käytännöllisyys. Yhteistyö ei ole rannikkokaupungeille mukava lisä muuhun perustekemiseen, vaan kiinteä osa niiden perusolemusta.

Nykyaikainen esimerkki käytännöllisyydestä on Itämeren pelastaminen liian pitkälle edenneeltä ympäristökatastrofilta. Ympäristönsuojelu ja luonnon monimuotoisuus ovat Turulle tärkeitä asioita, joiden eteen paiskitaan töitä etenkin Itämeren ja Saaristomeren suojelussa. Tärkeä yhteistyön muoto on toiminta kaupunkeja yhdistävissä järjestöissä. Union of the Baltic Cities on pohjoisen Euroopan johtava kaupunkien liitto, johon kuuluu 100 kaupunkia ympäri Itämerta. Liiton tehtävänä on osaamista jakamalla tukea kaupunkien kestävää kehitystä.

Itämeri ei ole sen rannikkokaupungeille vain merta siivoava omantunnonpuhdistusprojekti. Se on elinympäristö, elinkeino, portti maailmalle, väylä kaupankäyntiin ja yhteinen etupiha. Itämeren puhdistaminen tarkoittaa turkulaisille samaa kuin taloyhtiön pihatalkoot, joissa naapurin Timpan sijaan haravaan tarttuvat Tallinnan, Gdanskin tai Rostockin asukkaat.

Järjestöjen jäsenyyden lisäksi yksi merkittävimmistä yhteistyön muodoista ovat ystävyyskaupunkisuhteet. Turku sai ensimmäiset ystävyyskaupunkinsa vuonna 1946 Bergenistä, Göteborgista ja Århusista. Tämän jälkeen ystävyyskaupunkisuhteita solmittiin tasaisesti lisää koko 1900-luvun jälkipuolisko. Ystävyyskaupunki-konsepti maistuu ensipuraisulla vitriinikaapin päällä pölyttyneeltä Kekkos-Suomen vaakunaviiriltä, mutta tarkempi maistelu tuo kansainvälisen yhteistyön kulinaristille ymmärryksen muotivirtauksia syvemmästä ja kestävämmästä klassikkoannoksesta.

Ystävyyskaupunkisuhteiden toimivuuden nerokkuus piilee niiden muodollisessa jäykkyydessä. Vierailujen ja vastavierailujen jatkuva sykli lävistää kaupungeista riippumattoman ja niiden käytännöllisyydelle vieraan valtioiden välisen diplomatian nousu- ja laskusuhdanteiden vaihtelun. Ystävyys rakennetaan silloin, kun aurinko paistaa ja testataan silloin, kun myrskyää.

Yksi merkittävin ja varmasti eniten huomioita saanut ystävyyskaupunkisuhde Turulla on Pietarin kanssa. Pitkän yhteistyön tuloksena turkulaisilla on ollut pääsy Pietarin pöytiin silloinkin, kun aukeava rautaesirippu on houkutellut puolen maailman toiveikkaat kauppamiehet kylään. Suhde on tänään ajankohtaisempi kuin aikoihin. Vuoropuhelu kaupunkien välillä on mahdollista ja jatkuvaa, vaikka railo Venäjän valtion ja lännen välillä repeää päivä päivältä suuremmaksi. Kaupunkien käytännöllisyys ohittaa valtioiden pullistelun.

Kaupunkien kasvava taloudellinen ja poliittinen painoarvo sekä toisaalta valtioiden kompastelu kyvyssä ratkaista suuria maailmaa ravistavia ongelmia ajavat kehitystä samaan suuntaan. 2000-luvun alun on sanottu olevan kaupunkien vuosisata. Tämä näkyy myös Itämeren alueen yhteistyössä.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.


Palaa otsikoihin



Henkilötietolain (523/1999) 10 §:n mukainen rekisteriseloste.

Lisää aiheesta

Ota yhteyttä