map

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@centrumbalticum.org).




10.1.2019 9.00

Kaliningradin huoltovarmuus Kremlin asialistalla

Pulloposti 2
Laura Klemetti, projektitutkija, Pan-Eurooppa Instituutti, Turun yliopisto
Hanna Mäkinen, projektitutkija, Pan-Eurooppa Instituutti, Turun yliopisto

Kaliningradin alue on Venäjän läntinen ikkuna Itämerelle. Alueella sijaitsee Venäjän ainoa ympärivuotisesti jäätön Itämeren satama. Kaupallisen merkityksen lisäksi Kaliningradin sijainti on strateginen, ja alueelle onkin sijoitettu sekä joukkoja että kalustoa. Se on myös Venäjän Itämeren laivaston tukikohta. Kaliningradin huoltovarmuus – yhteiskunnan kannalta välttämättömien toimintojen turvaaminen häiriö- ja poikkeustilanteissa – on alueen poikkeuksellisen geopoliittisen aseman vuoksi herättänyt huolta Venäjällä. Sijaintinsa vuoksi Kaliningradilla on tiiviit yhteydet naapurimaihin, minkä vuoksi sen voidaan katsoa olevan altis ulkomaisille vaikutteille. Venäjä onkin pyrkinyt vahvistamaan Kaliningradin yhteyksiä emämaahan ja tätä kautta pyrkinyt turvaamaan sekä huoltovarmuuden että alueen säilymisen keskusvallan tiiviissä kontrollissa.

Matkustus maateitse Kaliningradista Venäjälle edellyttää kauttakulkua Puolan tai Liettuan ja Valko-Venäjän läpi, minkä ohella yhteydet emämaahan rajoittuvat lento- ja meriliikenteeseen. Merireitti Leningradin alueen Ust-Lugan satamasta Kaliningradin Baltijskin satamaan on alueen kannalta keskeinen, kauttakulkumaista riippumaton tavarankuljetusväylä. Satamatoimintojen laajentaminen Pionerskiin lisää Kaliningradin alueen kapasiteettia vastaanottaa rahti- ja matkustajaliikennettä. Kaliningrad on riippuvainen tuonnista varsinkin elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden suhteen. Tavaroiden saatavuutta emämaasta hankaloittavat kuitenkin korkeat kuljetuskustannukset ja tuontia EU-alueelta taas rajoittavat tullimaksut sekä Venäjän maataloustuotteille ja elintarvikkeille asettamat tuontikiellot. Ruplan kurssivaihtelulla puolestaan on vaikutuksensa tuontituotteiden hintaan ja sitä kautta kaliningradilaisten elintasoon.

Kaliningradin erillisyys muusta Venäjästä aiheuttaa haasteita alueen energiaturvallisuudelle. Kaliningradin omat energiavarannot ovat rajalliset ja alue on energian tuonnissa riippuvainen kauttakulkumaista. Alueella on hyödynnetty hiiltä ja jonkin verran myös paikallista turvetta, mutta sen sijaan uusiutuvien energiamuotojen käyttö on toistaiseksi ollut vähäistä. Kaliningradissa on alueen kokoon nähden merkittävät öljyvarannot, joista tärkein on alueen edustalla Itämeren pohjassa sijaitseva Lukoilin operoima Kravtsovskojen D-6-öljykenttä. Kaliningradissa ei kuitenkaan ole öljynjalostamoa, eikä korkealaatuista D-6-kentällä tuotettua öljyä kuluteta alueella vaan viedään ulkomaille.

Latvian, Liettuan ja Viron tavoitteena on liittyä EU:n yhteiseen sähköverkkoon vuoteen 2025 mennessä vähentääkseen energiariippuvuuttaan Venäjästä. Baltian maiden tekninen integroituminen eurooppalaiseen sähköverkkoon ja irtaantuminen Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa jaetusta sähköverkosta uhkaa tehdä Kaliningradista energiasaarekkeen. Sähkönsiirtoyhteys Kaliningradin ja emämaan välillä kulkee tällä hetkellä Baltian maiden kautta. Maakaasu puolestaan tuodaan Kaliningradiin Liettuan ja Valko-Venäjän kautta kaasuputkea pitkin, ja Liettua on käyttänyt kaasun siirtomaksua valttinaan energianeuvotteluissa Venäjän kanssa. Kaliningrad tulee nojautumaan kaasuun yhä enenevissä määrin. Vähentääkseen alueen riippuvuutta kauttakulkumaista Gazprom on rakentanut nesteytetyn maakaasun (LNG) kelluvan tuontiterminaalin, joka tullaan lisäksi yhdistämään maanalaiseen kaasun varastointilaitokseen. Kaliningradin kuvernööri Anton Alihanovin mukaan LNG-kapasiteetti lisää alueen huoltovarmuutta, mutta on tarkoitettu pääasiassa ääritilanteissa hyödynnettäväksi. Venäjän kehittämä nesteytetyn maakaasun tuotantokapasiteetti niin ikään tukee Kaliningradin LNG-hanketta.

Sotilaallinen aktiivisuus Itämerellä on kasvanut viime vuosina. Kehitys on lisännyt Kaliningradin alueen merkitystä strategisena tukikohtana, mikä puolestaan lisää painetta alueen huoltovarmuuden turvaamiselle. Lisäksi huoltokatkokset aiheuttaisivat todennäköisesti tyytymättömyyttä alueen asukkaissa – elinoloihinsa tyytyväiset kansalaiset ovat Venäjän vakauden ja sisäisen turvallisuuden kulmakivi. Siksikin EU-maiden syleilyssä sijaitsevan erillisalueen huoltovarmuuden turvaaminen on Kremlin tehtävälistalla. LNG-kapasiteetin ja kuljetusyhteyksien kehittäminen tukevat tätä tavoitetta.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.


Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.

Lisää aiheesta

Ota yhteyttä