map

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@centrumbalticum.org).




4.10.2018 9.00

Itämeren alueen merkitys Suomen taloudellisille ulkosuhteille

Pulloposti 40
Markku Keinänen
Alivaltiosihteeri
Ulkoministeriö

20180307_102304
Ulkoministeriön ikkunoista Katajanokalla oli hienoa seurata Sompasaaren ja Itämeren välistä vilkasta laivaliikennettä sataman siirtymiseen saakka.  Katajanokan jäänmurtajalaivasto muistuttaa puolestaan meitä edelleenkin siitä, kuinka tärkeä rooli merellä on ulkomaankaupassamme. 

Esittelen aina ulkomaisille vieraille ikkunasta näkyviä jäänmurtajia. ”Jäätyykö meri todellakin?”, on tänäkin kesänä usein esitetty kysymys.  Vieraiden on vaikeaa uskoa sulan veden aikoina, mitä vientimme ja tuontimme eteen joudutaan talvella tekemään.  

Legendaarisen Finnjetin ajaminen Intian rantahiekalle riipaisi. Laiva ilmensi avautumistamme Eurooppaan. Historialliseen muistiin on myös syöpynyt Gdanskiin vienyt Pomerania. Nyt olemme kaikki osa Euroopan unionia ja etäisyydet ovat kutistuneet, mutta emme kuitenkaan saisi unohtaa kuinka Itämeri säätelee edelleenkin elämäämme säästä kauppaan. Katselemme liian usein Itämeren yli ja ohi.

Itämeri on meille elämänlanka. Viime vuonnakin ulkomaankaupan tavarakuljetuksista suurin osa kulki meritse – 83%. Suomen viennistä yli kolmannes suuntautuu Itämeren maihin ja tuonnista miltei puolet tulee niistä. Yritysten ja osaajien liikkuvuus ja kaupankäynnin sujuvuus Itämerellä on meille tärkeää. Meillä ei epäillä sisämarkkinoiden ja tulliunionin hyötyjä.  

Liikkuvuutta ja kaupankäyntiä pyrkivät edistämään myös suunnitelmat Helsinki-Tallinna –tunneleista. Jäämeren rata tavoittelee arktisen alueen kehityksen sitomista Itämeren alueen piiriin.  Koillisväylän datakaapeli kulkisi toteutuessaan Suomen kautta Itämeren poikki Keski-Eurooppaan. Hanke sitoisi Suomen ja Itämeren alueen keskeiseksi kansainvälisen tietoliikenteen solmukohdaksi.

Itämeren alueen maille keskinäisen kaupan merkitys on huomattava. Maat ovat taloudellisesti tiiviisti sidoksissa toisiinsa, minkä vuoksi Itämeren alueen vakaus ja vapaa merenkulku onkin kaikille keskeinen tavoite. Alueen herkkyyksiä kuvaa hyvin kaasuputki Nord Streamista käyty keskustelu.

Itämeri on meille myös osa yhteisiä eurooppalaisia markkinoita. Vuonna 2017 tavaravientimme kärkikaksikko (Saksa ja Ruotsi) olivat Itämeren maita, ja kahden seuraavaankin kohteen osalta (Alankomaat ja Yhdysvallat) merikuljetukset ja niiden sujuvuus ovat äärimmäisen tärkeitä.

Osaamisen ylläpitäminen ja uudistaminen ovat Suomen ja Itämeren alueen kilpailukyvyn edellytys. Yksin emme pärjää. Tarvitsemme osaamista ja investointeja tulevaisuuteen katsoviin ekosysteemeihimme. Tarvitsemme myös tämän mahdollistavaa lainsäädäntöä. Rajat ylit­tävällä innovaatiotoiminnalla on tässä keskeinen rooli.

Itämeren alueen kilpailukyky parantaa myös meidän kilpailukykyämme. Digitaalisuus on integroitava osaksi palvelujamme ja teollisuuttamme. Globaalissa kilpailussa korkeatasoinen osaaminen on pienen alueemme vahvin valttikortti.

IMG_0351

Osaamiseen pohjaa myös meriklusterimme. Toimijoiden kilpailukyvyn vahvuus on ollut yritysten kyky muuttua ja tuottaa innovaatioita markkinoiden tarpeisiin. Eri­tyiset vahvuuteemme liittyvät risteilyalusten ja arktisiin olosuhteisiin soveltuvien alusten suunnitteluun ja rakentamiseen.

Suomen Itämeri-strategia syksyltä 2017 linjaa Suomen Itämeri-politiikan painopisteitä. Strategiassa käsitellään meren suojelun ohella myös alueen tarjoamia mahdollisuuksia: sininen kasvu, bio- ja kiertotalous, digitalisaatio ja innovaatiot.  Strategia peräänkuuluttaa yhteistyötä ja vaikuttamista. Visiossa ovat etusijalla puhdas Itämeri ja elinvoimainen meriluonto; niiden tulee olla turvattuja ja kestävästi hyödynnettyjä voimavaroja.

Tavoitteena on, että Itämeren alue kasvattaa osaamistaan ja hyödyntää resurssejaan kestävän kehityksen etujoukkona. Alueemme voisi olla maailmanlaajuinen edelläkävijä bio- ja kiertotaloudessa sekä innovatiivisten malliratkaisujen tuottamisessa. Itämeren alue voi toimia sinisen kasvun testialustana puhtaiden ratkaisujen pilotoinnissa. Täällä kehitettyjä ratkaisuja voitaisiin myös skaalata ja viedä globaaleille markkinoille.

Itämeren hyvinvointi on perusta kestävälle taloudelle. Alueellisella yhteistyöllä on tässä tärkeä osuus. Esimerkiksi Pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuudella (NDEP) on ollut keskeinen rooli Luoteis-Venäjän ja Valko-Venäjän jätevesilaitosinvestointien toteuttamisessa. Näin on vähennetty Itämereen laskevia päästöjä, mistä ovat hyötyneet kaikki alueen maat. Samalla maiden asiantuntijat ja yritykset ovat verkostoituneet yli rajojen.  

Kansainvälinen poliittinen tilanne on vaikuttanut kumppanuusohjelmiin, mutta viime vuonna EU ja Pohjoisen ulottuvuuden muut osapuolet päättivät, että pienimuotoiset rajat ylittävät ja ihmisten välisiä yhteyksiä edistävät hankkeet ovat jälleen mahdollisia mustan hiilen päästöihin ja Krasnyi Borin ongelmajätealueen kunnostamiseen liittyen. Tämä on ympäristönsuojelun kannalta myönteistä ja olisi tärkeää, että hankkeet pääsevät pikaisesti toteutusvaiheeseen.

Suomella on hyvä maine korkeatasoisen osaamisen tarjoajana ja reiluna kumppanina. Mahdollisuudet Suomen viennin kasvattamiseen ovat olemassa, ja meillä on ratkaisuja aikamme suuriin ongelmiin.  Itämeren alue on meille avoinna.

Espanjan vaakunassa on teksti Plus ultra. Vielä pidemmälle.  Meidän ei tarvitse mennä niin kauas. Itämeri mahdollisuuksineen on meille yhteinen Mare Nostrum – meidän meremme.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.


Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.

Lisää aiheesta

Ota yhteyttä