map

Pulloposti

Pulloposti on Itämeren alueen kehitykseen keskittyvä kolumnisarja, joka rantautuu sähköpostitse jo noin 10 000 suomalaiselle. Päätoimittajana toimii professori, johtaja Kari Liuhto (kari.liuhto@centrumbalticum.org).




7.2.2019 9.00

Espoolaiset arvostavat lähiluontoa ja monimuotoisia lähivesistöjään

Pulloposti 6
Jukka Mäkelä
Espoon kaupunginjohtaja

_11A3719
Kuva: Olli Häkämies
Espoossa on 57 kilomeriä rantaviivaa, 100 järveä ja enemmän saaria kuin Hawaijilla! Ei siis ihme, että kun espoolaisilta kysyttiin Espoo-tarinan tekemisen yhteydessä, mitkä ovat tärkeimpiä asioita kaupungin kehittämisessä, ensimmäiseksi nousi luonto ja erityisesti lähiluonto. Espoossa se tarkoittaa erityisesti erilaisia vesistöjä – merialuetta monimuotoisine rannikkoineen ja saaristoineen sekä lukuisia sisävesiä järvistä ja joista pieniin puroihin ja lähteisiin asti.

Espoon vihreys ja sinisyys näkyy vahvuutena myös kansainvälisissä tutkimuksissa: hollantilaisen Telos-tutkimusinstituutin tutkimuksessa Espoo on ollut kahtena vuotena Euroopan kestävin kaupunki. Tämä asema halutaan säilyttää myös tulevina vuosina.

Espoolla on ainoana kaupunkina Suomessa oma vesiensuojelun toimenpideohjelma. Sen keskiössä on sisävesien ulkoisen kuormituksen vähentäminen, mikä vähentää myös jokien tuomaa kuormitusta merialueille. Vesiensuojelun toimenpideohjelmaa täydentää Espoon Itämerihaasteen toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on vähentää niin ravinteiden, roskien kuin kemikaalienkin kulkeutumista mereen.

Espoon vesiensuojelun tavoitteena on vähintään hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vesistöissä. Kaupungin pinta- ja pohjavedet ovatkin pääosin hyvässä kunnossa, ja sellaisina ne halutaan säilyttää. Lisäksi pyritään parantamaan heikompikuntoisten vesistöjen tilaa. Rehevöityminen on keskeinen ongelma Itämerellä, ja siitä kärsitään myös Espoon merialueella, erityisesti sisäsaaristossa.

Rehevöittäviä ravinnepäästöjä vähennetään vaikuttamalla sekä piste- että hajakuormitukseen. Pistekuormituksen osalta Espoon asukaskohtaiset ravinnepäästöt tulevat vähenemään lähivuosina selvästi, kun kaupungin jätevesien käsittely siirtyy uuteen jätevedenpuhdistamoon, jota rakennetaan parhaillaan Blominmäkeen. Tavoitteena on poistaa yli 96 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja orgaanisesta aineesta sekä yli 90 prosenttia typestä.

Hajakuormituksen vähentämiseksi tehdään toimenpiteitä muun muassa maanviljelyn ja hulevesien saralla. Espoon maatalouden merkittävimmät kuormituskohteet on paikallistettu yhteistyössä viljelijöiden kanssa, ja näille kohteille on laadittu suositukset vesiensuojelukeinoista, joihin lukeutuu muun muassa suojavyöhykkeitä ja laskeutusaltaita.

Keskellä Espoota sijaitseville Pitkäjärvelle ja Lippajärvelle on tehty viime vuoden aikana hajakuormitusselvitys, jonka pohjalta järville laaditaan uusi kunnostussuunnitelma. Jatkossa kunnostustoimenpiteet kohdistetaan entistä enemmän järvien ulkoisen kuormituksen vähentämiseen. Nämä toimet vähentävät myös Itämeren ravinnekuormitusta.

Tapiolassa Otsolahdenniityllä on käynnissä biohiileen perustuvan hulevesien suodatusmenetelmän pilotointi. Menetelmän avulla puhdistetaan hulevettä luonnonmukaisesti ravinteista ja haitallisista aineista. Puhdistuksen tavoitteena on parantaa mereen johdettavien hulevesien laatua. Biohiilisuodattimen suunnittelu ja toteutus on osa Espoon ja Helsingin yhteistä Kaupunkivesistöt kuntoon -hanketta, jolle ympäristöministeriö on myöntänyt hallituksen kärkihankerahaa.

Ravinnepäästöjen lisäksi halutaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen, joka on iso haaste myös Itämeren hyvinvoinnin kannalta. Espoo tavoittelee päästövähennyksiä erityisesti parantamalla joukkoliikenteen ja pyöräilyn palvelutasoa, edistämällä lähiöiden korjausrakentamista sekä lisäämällä uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa paikallista energiantuotantoa. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla energianlähteillä vähentää myös typen ilmalaskeumaa mereen.

Minä sain opetella uimaan Espoon puhtaissa vesissä, sekä meren rannalla Tapiolassa että järvessä Kaitalammella. Vesistöt ja niiden lähiympäristöt tarjoavat tärkeitä virkistysmahdollisuuksia asukkaille myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi Nuuksion järviylänkö on kerta kaikkiaan hieno.

Espoossa meren ääreen pääsee kätevästi metrolla ja kaupunkipyörällä. Rannikkoa kiertää Rantaraitti, joka on ainutlaatuinen virkistys- ja ulkoilureitti. Viime kesänä oli ensimmäistä kertaa mahdollista nauttia meritunnelmasta myös vuokraamalla kaupunkisoutuvene. 

Virkistysmahdollisuuksien halutaan säilyvän ja kehittyvän myös tulevaisuudessa – Espoon visiossa katseet ovat jo vuodessa 2050 asti.


Kolumni edustaa kirjoittajan näkemystä, mikä ei välttämättä vastaa Centrum Balticumin kantaa.


Palaa otsikoihin



Henkilötietolain mukainen rekisteriseloste.

Lisää aiheesta

Ota yhteyttä