Blogi

Blogi

Blogissamme tutustutaan Itämeren alueen yhteistyötä toteuttaviin ihmisiin ja hankkeisiin.

14.11.2017 12.00

Yhteistyöllä eroon arjen haitallisista aineista

Pysyvät orgaaniset aineet ovat myrkyllisiä jo hyvin pieninä pitoisuuksina ja erilaisia haitallisia aineita tai niiden johdannaisia on lukematon määrä. Vaikka ympäristömyrkkyjen pitoisuuksia ei säännöllisesti seurata vesistöissä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, monia haitallisia aineita löytyy tuoreiden mittaustulosten perusteella laajasti. Haitallisten aineiden kuormitus ei ole kuitenkaan noussut asialistoille, vaikka aineiden levinneisyydestä on ollut epäilyksiä jo pitkään ja aineisiin on liitetty varsin vakavia terveys- ja ympäristöriskejä.

AdobeStock_73973010_pieni_NonHazCity
Kuluttaja voi vaikuttaa kemikaalikuormaansa kulutustottumuksillaan ja pyytämällä lisätietoja tuotteen mahdollisista haitallisista aineista.

Ympäristöön liittyvä työ on viime vuosina keskittynyt ilmastonmuutoksen torjumiseen ja vesiensuojelupuolella työkenttää on dominoinut rehevöityminen ja siitä aiheutuvat ongelmat. Vasta viime aikoina on herätelty keskustelua haitallisista aineista ja siitä, miten niiden aiheuttamaa kuormitusta voitaisiin vähentää. Kiertotalouden tukeminen korkeimmalla poliittisella tasolla on tuonut esiin myös niin sanotut haitattomat kierrot.

Erilaisia haitallisia aineita löytyy mittausten mukaan ympäristöstämme. Vaikka aineiden pitoisuuksien mittaaminen on Suomessa jätevesiä lukuun ottamatta vähäistä, tiedämme, että monia terveydelle ja ympäristölle haitallisia aineita löytyy muun muassa kaupunkialueiden hule- ja jätevesistä. On hyvä muistaa, ettei haitallisia aineita esiinny ympäristössämme luonnostaan, vaan aineet ovat päätyneet ympäristöömme kulutuksemme seurauksena.

Haitallisiin aineisiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä, eikä haitallisiin aineisiin liittyvistä ympäristö- ja terveysriskeistä, aineiden turvallisista pitoisuuksista tai riskirajoista ole välttämättä tarjolla yksiselitteistä tietoa. Tarvitsisimme kuitenkin lisää arvokeskustelua ja puheenvuoroja oikeudestamme asua, opiskella, leikkiä tai tehdä työtä ympäristössä, jossa haitallisten aineiden ympäristö- ja terveysriskit on tiedostettu ja vähentämistoiminpiteitä on mietitty.

Vastuu haitallisten aineiden vähentämisessä sekä turvallisen ja terveellisen ympäristön luomisessa jakaantuu tasaisesti yhteiskunnan eri tasoille: poliitikoille, kuntatoimijoille, yrityksille sekä kansalaisille ja kuluttajille. Poliittinen tahtotila ohjaa lainsäädännön ja rajoitusten lisäksi resursseja. Kunnilla on oma roolinsa ja monet kaupungit ovat ottaneet aktiivisen roolin haitallisten aineiden vähentämisessä. Muun muassa Tukholma ja Västerås ovat laatineet oman kemikaalitoimenpideohjelman tai – strategian, jonka avulla kaupungin kemikaalikuormaa pyritään vähentämään. Turussa taas Turun kaupunki ja Turun ammattikorkeakoulu tutkivat miten haitallisia aineita voitaisiin vähentää uudistamalla kaupungin hankintakriteereitä ja suosimalla näin hankintoja, joissa nämä aineet on pyritty minimoimaan.

shutterstock_410986498_1200_NonHazCity
Vaikka emme näe haitallisia aineita, terveytemme ja ympäristömme kärsii, jos emme vähennä kuormitustamme.

Myös yrityksillä on oma roolinsa vähentämistalkoissa. Turun ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä pienten- ja keskisuurten yritysten kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on tunnistaa yrityksessä käytettävät haitalliset aineet ja miettiä, millaisia mahdollisuuksia niiden korvaamiselle on. Suurempi ohjaava voima tulee julkisten hankkijoiden puolelta. Mitä enemmän turvallisia tuotteita ja palveluita isot ostajat haluavat, sitä enemmän niitä tuotetaan.

Oma osuutensa on myös asukkaalla ja kuluttajalla. Asukas voi vaatia kaupunkia ottamaan haitalliset aineet huomioon esimerkiksi lasten päiväkodeissa, työpaikallaan, kouluissa, sairaaloissa ja muissa kaupunkitiloissa ja asettaa näin myönteistä painetta kaupungin hankintakoneistolle. Toisaalta kuluttuja voi vaikuttaa kemikaalikuormaansa myös omilla kulutustottumuksillaan. Kukin meistä voi vaatia tarkempaa tuotetietoa myyjältä sekä pohtia, tarvitseeko todella tuotteen.

Kaikille haitattomampi ympäristö on mahdollista saavuttaa, mutta tämä vaatii koordinoitua yhteistyötä monella eri tasolla. Vaikka emme näe haitallisia aineita, terveytemme ja ympäristömme kärsii, jos emme vähennä kuormitustamme mahdollisimman nopeasti.

Turun ammattikorkeakoulu kehittää haitattomien hankintojen konseptia Turun kaupungin kanssa osana kansainvälistä EU rahotteista NonHAzCity -yhteistyöhanketta.

NonHAzCity-hanke keskittyy haitallisten aineiden kartoittamiseen ja niiden haittojen vähentämiseen kaupunkiympäristössä. Hankkeessa kartoitetaan mistä eri toiminnoista ja alueilta haitallisia aineita pääsee ympäristöön. Hankkeessa etsitään innovatiivisia ratkaisuja haittojen vähentämiseen niin pienyrityksissä, kaupungin toiminnoissa kuin yksityistalouksissakin.

Turun ammattikorkeakoulun lisäksi hankkeessa toimii Turun Vesihuolto, Turun ympäristönsuojelutoimi, Turun seudun puhdistamo sekä Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkakeskus. Kansallisena avainkumppanina toimii TUKES.

Kansainvälisessä hankkeessa partnereita on yhteensä 18. Mukana on 10 kaupunkia Ruotsista, Baltian maista, Puolasta ja Saksasta.

https://www.turkuamk.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hae-projekteja/nonhazcity/


 Hannamaria Yliruusi

Projektipäällikkö, vesitekniikan tutkimusryhmä

Katariina Kiviluoto

Viestintävastaava

Turun ammattikorkeakoulu


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Lisää aiheesta

Haluatko kirjoittaa blogiimme? Ota yhteyttä!