Blogi

Blogi

Blogissamme tutustutaan Itämeren alueen yhteistyötä toteuttaviin ihmisiin ja hankkeisiin.

29.5.2018 10.00

Tehokkaampaa vieraslajien hallintaa Itämerelle

Vieraslajit ovat suuri uhka ekosysteemien monimuotoisuudelle. Uusilla esiintymisalueilla vieraslajit voivat aiheuttaa sekä ekologisia haittoja että taloudellisia menetyksiä. Merialueiden välillä vieraslajit matkaavat pääasiassa laivaliikenteen mukana maailmanlaajuisesti. Tavarakuljetusten ja matkailun kasvun myötä riski haitallisten vesieliöiden ja taudinaiheuttajien leviämiselle on entisestään kasvanut. Meriliikenteeltä vaaditaankin yhä enemmän myös vieraslajien leviämisen estämiseksi.

COMPLETE_Kuvaaja Sergej Olenin KU
Kuva: Sergej Olenin, Klaipeda University
Painolastivesisopimuksen toteuttaminen Itämerellä vaatii tarkempaa tietoa

Viime vuonna voimaan astunut Kansainvälisen merenkulkujärjestön laivojen painolastivesien käsittelyä koskeva yleissopimus velvoittaa kaikkia ulkomaanliikenteessä liikennöiviä laivoja käsittelemään painolastivetensä siten, ettei niiden mukana siirry vesieliöitä merialueelta toiselle. Koska painolastivesien käsittelyjärjestelmät ovat suuria investointeja, voidaan painolastiveden käsittelyvelvoitteesta anoa vapautusta, mikäli riski lajien siirtymiselle katsotaan olevan riittävän pieni.

Sopimus on mittava askel kohti parempaa vieraslajien hallintaa myös Itämerellä. Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission (HELCOM) jäsenvaltiot ovat sopineet yhteisistä pelisäännöistä myös sopimukseen sisältyvien vapautusten suhteen. Riskilajien valinta, lajien kartoitukset satamissa ja niiden tunnistus vaativat kuitenkin asiantuntemusta: virhearvioinnin perusteella tapahtunut lajin leviäminen uudelle alueelle on usein peruuttamaton tapahtuma, jonka seurauksia ei voida ennustaa. Painolastivesiyleissopimuksen sallimat vapautukset ja poikkeusluvat vaativat riskilajien tarkempaa määrittelyä ja riskiarviointien päivittämistä. 

COMPLETE_Kuvaaja Maiju Lehtiniemi SYKE
Kuva: Maiju Lehtiniemi, SYKE

Laivarungon salamatkustajat

Painolastivesien ohella vieraslajeja salamatkustaa myös laivojen runkoihin kiinnittyneinä. Näitä fouling-lajeja torjutaan laivojen pohjia puhdistamalla tai käyttämällä alusten pohjissa kiinnittymisenestoaineita.

COMPLETE_Kuvaaja Jonne Kotta UTARTU
Kuva: Janne Kotta, University of Tartu

Kiinnittyvien lajien torjunta perustuu toistaiseksi vapaaehtoisuuteen. Alusten pohjaa puhdistamalla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä polttoaineen kulutuksessa, mikä on omiaan lisäämään vapaaehtoista toimintaa. Vedessä tapahtuva puhdistus voi kuitenkin irrottaa pohjamaalin haitta-aineita kuten kuparia, tai vieraslajeja. Lisäksi vedessä tapahtuvaan pohjien puhdistamiseen liittyvät säännökset ja käytännöt vaihtelevat Itämeren eri osissa. Tämä lisää vieraslajien riskiä levitä puhdistussatamaan.

COMPLETE_Merirokko Kuvaaja Maiju Lehtiniemi SYKE
Kuva: Maiju Lehtiniemi, SYKE
Kiinnittyvien lajien osalta riskiarvioinneissa ollaan vielä alkumetreillä: tietoa tarvitaan mm. lajien määristä, Itämerelle soveltuvista kovien pintojen puhdistusmenetelmistä ja kiinnittymisenestoaineista (sekä erityisesti näiden yhdistelmistä), eri menetelmien kustannustehokkuudesta, syntyvän jätteen määristä ja niiden käsittelystä, sekä pienveneiden ja trailereiden merkityksestä mahdollisina vieraslajien siirtäjinä.

Laajaa vieraslajiyhteistyötä Itämeren maissa

Vieraslajien määrä kuvaa myös meren tilaa. Jotta tilan arvioiminen ja vieraslajien seuranta saataisiin toteutettua, tarvitaan myös menetelmien yhdenmukaistamista ja tietovarantojen yhteiskäyttöä. Tietojen saatavuuden parantaminen sekä Itämeren vieraslajeja koskeva varhaisvaroitusjärjestelmä edistävät vieraslajien hallintaa ja parantavat nopean toiminnan mahdollisuutta.

Viime syksynä käynnistynyt EU:n Itämeren alueen ohjelman projekti COMPLETE (Completing management options in the Baltic Sea Region to reduce risk of invasive species introduction by shipping) pyrkii parantamaan vieraslajien hallintaa Itämeren alueella vastaamalla edellä esitettyihin haasteisiin. Hanketoteuttajat ja yhteistyökumppanit edustavat kaikkia Itämeren ympärysvaltioita, joten kansainväliselle yhteistyölle on hankkeessa loistavat edellytykset. Vieraslajien saapumisen estämiseen ja parempaan hallintaan päästään vain yhteistyöllä ja harmonisoimalla toimintatapoja koko Itämeren alueella.

COMPLETE_CMYK_BLUE_LOGO-only

Interreg_logo

COMPLETE lyhyesti:

Funding: The Interreg Baltic Sea Region programme 2014-2020

Duration: 1.10.2017 – 30.9.2020

Total budget: 3,2 million euros

Partners:

Kotka Maritime Research Association (KMRA/FI)

Klaipėda University, Marine Science and Technology Centre (KU/LT)

Baltic Marine Environment Protection Commission – Helsinki Commission (HELCOM)

Finnish Environment Institute, Marine Research Centre (SYKE/FI)

University of Gdansk (UG/PL)

University of Helsinki, Dep. of Environmental Sciences (UH/FI)

Chalmers University of Technology, Dep. of Shipping and Marine Technology (Chalmers/SE)

Federal Maritime and Hydrographic Agency (BSH/DE)

South-Eastern Finland University of Applied Sciences (XAMK/FI)

University of Tartu, Estonian Marine Institute (UT/EE)

Keep the Archipelago Tidy Association (KAT/FI)

Latvian Institute of Aquatic Ecology (LIAE/LV)

Associated organizations:

Represent maritime and environmental ministries, their agencies, relevant private companies (e.g. shipping companies, shipowners, port authorities), research organizations and NGOs in the Baltic Sea Region.

Kirjoittajat:

Miina Karjalainen, projektitutkija, FT, Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys

Maiju Lehtiniemi, johtava tutkija, Suomen ympäristökeskus


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Lisää aiheesta

Haluatko kirjoittaa blogiimme? Ota yhteyttä!