Blogi

Blogi

Blogissamme tutustutaan Itämeren alueen yhteistyötä toteuttaviin ihmisiin ja hankkeisiin.

17.12.2018 10.34

Tarmot miesten yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia vahvistamassa

Kari Salonen, Maija-Liisa Aronpää ja Katariina Felixson

Suomessa ja Virossa on oltu pitkään huolissaan ikääntyvien miesten hyvinvoinnista ja yksinäisyydestä. Tämä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen. Huolen jakavat monet järjestöt ja yhdistykset, mutta myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Syitä tähän huoleen on useita.

comestrong3
Ensinnäkin ikääntyviltä miehiltä puuttuvat monesti sosiaalista tukea tarjoavat verkostot, joiden ylläpitämisessä naiset ovat olleet miehiä ahkerampia. Toinen riskitekijä miehillä on mielekkään toiminnan puute eläkkeelle jäämisen jälkeen, vaikka vapaa-aikaa toimintaan olisikin runsaasti. Lisääntynyt vapaa-aika ei pysty siis yksin korvaamaan työn jättämää mielekästä tekemistä. Kolmas riskitekijä on leskeys, koska avioliiton tuoma arkipäiväinen tuki ja turva murtuvat osittain leskeytymisen myötä. Kuten erään ryhmän jäsen totesi ”ensiksi jäin eläkkeelle, siitä kuukauden päästä kuoli vaimo ja sitten sitä oltiinkin kahdestaan kissan kanssa kotona. Tässäkö tämä oli?

Miten sitten vastata ikääntyvien miesten hyvinvointia kuormittaviin riskitekijöihin? Yksi vastaus on parhaillaan menossa oleva, matalan kynnyksen miesprojekti Connecting Men with Stronger Local Communities (CoMeStrong), jota toteutetaan vuosina 2017-2019 Varsinais-Suomessa ja Virossa Tarton alueella. Projektia rahoittaa Interreg Central Baltic Programme 2014-2020.

CoMeStrong-projektin tavoitteena on aktivoida 45-75-vuotiaita miehiä, joilla on riski muun muassa sosiaaliseen eristäytymiseen ja yksinäisyyden mukana tuomiin hyvinvointivajeisiin. Tavoitteena on niin ikään lisätä miesten toiminnallisuutta ja aktiivisuutta sekä jakaa heitä kiinnostavia tietoja ja taitoja. Näiden avulla pyritään auttamaan myös paikallisyhteisöjä pienin projektein. Näin osallisuuden ja toiminnan kautta haluamme yhdessä ylläpitää elämän mielekkyyden ja merkityksellisyyden tunnetta.

comestrong4

Projektissa keskeisinä toimijoina ovat miesporukat, joita kutsutaan Suomessa Tarmo-ryhmiksi ja Virossa vastaavasti Meeste Garaaz -ryhmiksi. Näiden tehtävänä on organisoida itse itselleen mielekkäitä toimintoja, mutta toiminnan hyöty on aina yhteisöllinen. Toimintojen alullepanijoita eivät ole siis esimerkiksi virallisesti organisoituneet yhteisöt, eivät myöskään sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, vaan miehet itse. Näin matalan kynnyksen mukaantulo, mielekäs tekeminen, säännöllinen kokoontuminen ja vastuullisuus ovat osa Tarmo-ryhmien toiminnallisia periaatteita. Osa toimintaan osallistuvista miehistä koulutetaan projektin aikana ryhmän vetäjiksi, jotka pystyvät ottamaan vastuullisemman roolin miesryhmien toiminnan koordinoinnista.

Projektin puoliväliin mennessä Varsinais-Suomessa toimii aktiivisesti neljä miesryhmää: Jyrkkälän Tarmot, Pansion Tarmot, Nousiaisten Tarmot ja Mynämäen Tarmot. Lisäksi Tartossa toimii säännöllisesti kokoontuva miesryhmä. Ryhmien miesvahvuus vaihtelee muutamasta miehestä noin kahteenkymmeneen. Vuoden 2019 aikana uusia miesryhmiä tullaan käynnistämään vielä sekä Suomessa että Virossa.

comestrong1

Parhaaksi kanavaksi ryhmiin liittymisessä ja toiminnan esilletuomisessa näyttäisivät olleen ns. puskaradio ja tutuntuttujen innostaminen mukaan toimintaan. Miesryhmät kokoontuvat omilla alueillaan muutaman kerran kuukaudessa, aktiivisimmat kerran viikossa. Osa jäsenistä tapaa toisiaan myös muina aikoina. Näyttää myös siltä, että alueellinen paikallistunne on muodostunut tärkeäksi ryhmiä kokoavaksi voimaksi.

Mitkä asiat sitten ikääntyviä miehiä yhdistävät? Miksi tulla miesryhmään, josta tuntee ehkä vain muutaman tutun kasvon entuudestaan? Yhdistäviä tekijöitä ovat olleet muun muassa ammatillinen tausta, tarve puhua miehille miesten asioita, kotiseudun ja asuinalueen tunnesiteet sekä niiden omat historialliset piirteet, eläkkeelle jääminen, leskeys tai yksinasuminen sekä mielekkään tekemisen puute. Lisäksi muutamilla ryhmillä on tarve auttaa omaa asuinalueettaan ja olla mukana sen kehittämisessä alueen muiden toimijoiden kanssa.

comestrong2

Tarmolaisten miesten mukaan tärkeitä asioita ovat muun muassa ”porukkahenki ja kaverit kertovat hyviä juttuja”, ”voi tutustua tätä kautta maaseudun elämään, lähiympäristöön ja luontoon”. Lisäksi toiminnasta ” saa jotain itselleen eikä aina vaan huolehdi muista”. Toiset ryhmät painottivat yhteistä kohtaamista ja erilaisten mielipiteiden vaihtoa eli ”oppii uusia asioita toisilta ja pääsee sosiaaliseen vuorovaikutukseen miesten kesken”. Myös ”huumori ja hauskanpito on tärkeää”. Ehkäpä ensiarvoisin asia ryhmässä on ”tunnelma ja välitön ilmapiiri miesten kesken, kukaan ei vaadi keneltäkään mitään”, kuten muutamat Tarmot asian totesivat.

Toiminnan sisältöjä miesryhmät rakentavat itse. Tällä hetkellä muun muassa mieskeskustelut, liikunta, pelaaminen, kulttuuri- ja luontokohteisiin tutustuminen, saunominen, puiden kaataminen ja asuinalueiden erilaisissa tapahtumissa avustaminen ovat olleet tärkeitä tapoja hyvinvoinnin ja osallisuuden ylläpidossa.

Projektin aikana suomalaiset ja virolaiset miehet tapaavat toisiaan kaksi kertaa. Ensimmäinen tapaaminen oli Tartossa elokuussa 2018, ja kesäkuussa 2019 virolaiset miehet tekevät vastavierailun Turkuun. Näiden tapaamisten tarkoituksena on jakaa kokemuksia miesryhmien toiminnasta, vaihtaa tietoja ja taitoja sekä tehdä yhdessä yhteisöllisiä ”talkooprojekteja” sekä saada uusia ystäviä Suomenlahden toiselta puolelta.

comestrong5

Projektin onnistumiselle on myös omat haasteensa. Ensinnäkin sopivien kokoontumistilojen löytäminen ei ole ollut helppoa siksi, että ryhmät eivät kuulu minkään virallisen organisaation toiminnan piiriin. Olemme tässä kuitenkin alkuvaikeuksien jälkeen onnistuneet yllättävänkin hyvin. Toinen haaste on liikkuminen, sillä kaikilla miehillä ei ole autoa tai julkista liikennettä ei ole. Näin asia on erityisesti maaseudulla. Lisäksi osa ryhmän jäsenistä on fyysisesti melko huonossa kunnossa, mikä hidastaa osaltaan mukaantuloa. Kolmanneksi muutamilla asuinalueilla on ollut haastavaa rekrytoida miehiä mukaan ryhmiin, vaikka paikallisen puskaradion kautta kuultuna ”tarvetta olisi”.

Miten näemme Tarmo-ryhmien tulevaisuuden? On selvää, että tämän tyyppisille, matalan kynnyksen toiminnallisille miesryhmille on olemassa sosiaalinen tilaus. Tämän ovat miehet itse keskenään todenneet. Siksi uskallamme kaikkien projektiin osallistuneiden tahtotilan mukaisesti todeta, että ryhmät tulevat jatkamaan toimintaa ja kokoontumisia vuoden 2019 jälkeenkin. Se mitä vuoden 2019 aikana tulemme vahvistamaan, on vastuuvetäjien nimeäminen kussakin ryhmässä miesten toiveiden mukaisesti. Näin ryhmiin toivotaan syntyvän jatkuvuutta.


Kirjoittajat:

Kari Salonen

projektityöntekijä

Turun ammattikorkeakoulu

 

Maija-Liisa Aronpää

projektityöntekijä

Turun ammattikorkeakoulu


Katariina Felixson

Projektipäällikkö

Turun ammattikorkeakoulu



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Lisää aiheesta

Haluatko kirjoittaa blogiimme? Ota yhteyttä!