Blogi

Blogi

Blogissamme tutustutaan Itämeren alueen yhteistyötä toteuttaviin ihmisiin ja hankkeisiin.

14.8.2018 10.00

Saumaton Perämeri - Seamless Bothnian Bay

Miksi ympäristöviranomaisten käyttämät kartat pysähtyvät merellä sijaitsevaan rajaviivaan, vaikka luontotyypit ja lajit jatkuvat samanlaisina meren pohjalla valtioiden rajasta huolimatta? Suomen puolen viranomaisilla on käytössään vain puolet Perämeren tiedoista - Ruotsin puolen datat eivät ole Suomessa käytössä, ja päinvastoin.

PEM_Satamalahti_27-07-2018_METSÄHALLITUS_Suvi_Saarnio (71)
Merisätkin (Ranunuclus peltatus ssp baudotii) kukkii kauniisti. Kuva: Suvi Saarnio

Vuoden 2021 loppuun mennessä EU-maiden tulee tehdä kansalliset merialuesuunnitelmat, joiden laatimisessa on kuultu naapuriakin. Eikö tällaisten suunnitelmien laatiminen olisi helpompaa, jos tiedot jo alun perin olisivat koko merialueen kattavia, eivätkä vain valtioiden omien alueiden sisäisiä? Ja kuinka pystytään yhteisesti hoitamaan rajajokialueita kuten esimerkiksi Torniojokisuistoa, kun kaikki karttojen sisältö tällä hetkellä pysähtyy rajaviivaan kuin betoniseinään?

Saumaton Perämeri SEAmBOTH (Seamless Mapping and Management of the Bothnian Bay) -hanke sai 2,9 miljoonan euron rahoituksen Interreg Pohjoiselta, ja näki päivänvalon toukokuussa 2017. Hanketta vetää Metsähallitus ja siinä ovat mukana vastaavat organisaatiot molemmilta puolilta pohjoista Perämerta - Metsähallitus ja Norrbottenin lääninhallitus tekevät biologisia vedenalaiskartoituksia ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Ruotsin vastaava Sveriges geologiska undersökning (SGU) kartoittavat sekä syvyyttää, pohjan topografiaa että pohjasedimenttejä. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vastaa mallinnuksesta ja kaukokartoituksesta (satelliittidatan käyttö) ja Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ottavat vesinäytteitä ja kartoittavat myös matalia vesialueita.

PEM_17-07-2018_Kursunkallio_METSÄHALLITUS_Suvi_Saarnio (15)
Joskus ilmat suosivat meribiologeja. Kuva: Suvi Saarnio

Kolmen vuoden aikana hankkeen tarkoituksena on sekä kerätä uutta kartoitusdataa että kasata kaikki aiemmat tiedot hankealueelta yhteen. Vuoden 2020 helmikuun loppuseminaariin pyritään aikaansaamaan esimerkiksi lajien levinneisyys- ja mallinnuskarttoja, jotka yltävät rajan yli Suomen länsirannikolta Ruotsin itärannikolle, Hailuodosta Tornioon. Lisäksi hankkeessa yhtenäistetään sekä kartoitusmenetelmät että luontotyyppien kuvaukset, osallistetaan alueen kansalaisia, viranomaisia ja muita kiinnostuneita, ja viestitään sekä alueellisesti että kansallisesti Perämeren erikoislaatuisuudesta ja siitä, miksi merta tulee suojella. Hankkeessa myös arvotetaan luontoa - yksi alue voi olla esimerkiksi monimuotoisuuden kannalta arvokkaampi kuin toinen alue. Lisäksi tarkastellaan ihmispaineita ja erityisesti niiden sijoittumista arvokkaimpien luontokohteiden suhteen.
PEM_Ruutinkari_06-08-2018_METSÄHALLITUS_Suvi_Saarnio (3)
Kuva: Suvi Saarnio
Tällä hetkellä eletään hankkeen toista maastokesää. Kaikki hankepartnerit ovat onnistuneet suunnittelemissaan maastotöissä, ja sidosryhmätapaamisiakin on jo pidetty. Kesällä 2018 pidettiin myös projektiryhmän yhteinen maastoretki Perämeren kansallispuistoon. Hankepartnerit pääsivät kokeilemaan Metsähallituksen menetelmiä biologisen vedenalaisdatan keruuseen, drop-videointia ja kahlausta.

PEM_Krunnit_03-07-2018_METSÄHALLITUS_Suvi_Saarnio (17)
Drop-videoilla saadaan nopeasti yleiskuva alueesta.Kuva: Suvi Saarnio
PEM_LinnanklupuE_08-08-2019_METSÄHALLITUS_Suvi_Saarnio (203)
Sukelluksella pohjalta voidaan ottaa näytteeksi kaikki, mitä ei heti tunnisteta. Kuva: Suvi Saarnio
PEM_Simo_HarvakariW_20-06-2018_METSÄHALLITUS_Suvi_Saarnio (16)
Vesikiikari on paljon käytetty työväline biologisissa vedenalaiskartoituksissa. Kuva: Suvi Saarnio

Molemmissa hankemaissa on osallistuttu moniin yleisötilaisuuksiin, veneilytapahtumiin ja esitelty hanketta ja Perämeren uniikkia vedenalaisluontoa koululaisille. Nuorissa on tulevaisuus, ja heidän täytyy tietää, miksi pohjoisinta Perämerta täytyy suojella tulevaisuudessakin. Sininen kasvu ja sen luomat kestävän kehityksen mahdollisuudet luovat sekä työpaikkoja että mahdollistavat ekonomisen kasvun tulevaisuudessakin. Meren täytyy olla hyvässä kunnossa ja hyvin hoidettu, jotta siitä pystytään nauttimaan vielä kymmenien vuosienkin kuluttua. Ja koska pohjoinen Perämeri on rajameri, valtioiden tulee tehdä yhteistyötä merenhoidossa.

Hankkeen logokin sen jo kertoo - pyrimme saamaan kahdesta yksi ja luomaan saumattoman Perämeren.

Teksti: Essi Keskinen, projektikoordinaattori, Metsähallitus

SEAmBOTH-fi

interreg_nord_2016_fin_color

All_logos_except_Interreg


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Lisää aiheesta

Haluatko kirjoittaa blogiimme? Ota yhteyttä!