Blogi

Blogi

Blogissamme tutustutaan Itämeren alueen yhteistyötä toteuttaviin ihmisiin ja hankkeisiin.

17.4.2018 10.00

Ravinteiden kierrätyksellä päästöt kuriin

Itämereen päätyy rehevöittäviä ravinnepäästöjä ihmistoiminnan seurauksena. Maatalous, pistekuormittajat ja ilmalaskeuma ovat isoja lähteitä. Kolmasosa Itämereen päätyvästä typestä ja fosforista tulee luonnon taustahuuhtoutumana. Ravinteet kannattaa kierrättää ruuan tuotannossa, eikä päästää Itämereen. Järki Lanta -hanke aloitti vuonna 2012. Baltic Sea Action Groupin (BSAG) Järki-hankkeessa lähdettiin saappaat savessa hakemaan järkeviä ratkaisuja maatalouden vesiensuojelun edistämiseksi.


ayshirejahollstein3
Laiduntajat ovat ahkeria ympäristötyöläisiä syödessään.

Vuonna 2015 aloittanut kolmivuotinen Järki Lannoite oli tälle suoraa jatkoa. BSAG:n ja Peimarin koulutuskuntayhtymä Livian Ammattiopiston yhteisessä hankkeessa keskityttiin kierrätysravinnealan edistämiseen.

Fosfori hupenee

Päästöjen vähentäminen on ollut helpointa pistemäisistä lähteista. Samalla muiden suhteellinen osuus kasvaa. Viime vuosina suurimmat ponnistelut on suunnattu maatalouden, etenkin fosforin, päästöihin.

Fosfori rehevöittää vesistöjä. Maapallon fosforivarannot ovat rajalliset. Etenkin raskasmetalleista ja muista epäpuhtauksista vapaan fosforin saatavuus heikkenee ja hinta nousee. Siksi EU on lisännyt fosforin kriittisten raaka-aineiden listalle.

Ratkaisuja haetaan ravinteiden tehokkaasta kierrättämisestä, kiertotaloudesta. Kerran käyttöön louhittu fosfori pidetään kierrossa ja peltojen lannoitteena. Sitä ei kannata hukata vesistöihin eikä täyttömaihin.

Lanta fosforivarastona

Kierrätettävän fosforin lähteitä on useita. Merkittävin EU:ssa on kotieläinten lanta. Lantaan päätyy vuodessa niin paljon fosforia, että sitä riittäisi koko unionin pelloille levitettäväksi noin kymmenen kiloa hehtaarille.

lantapatteriaikaläheltä
Lannassa kiertää ravinteita, joiden jatkokäyttö on arvokasta. Ravinteista on hyötyä pelloilla, eikä niitä yksinkertaisesti edes kannata päästää vesistöihin ja Itämereen. Käsittelyä ja kuljetusta kannattaa kehittää.

Muut kierrätysfosforin lähteet ovat paljon pienemmät. Yhdyskuntajätevesilietteistä jokaiselle EU:n peltohehtaarille saataisiin 1,7 kg, teurasjätteistä samoin 1,7 kg ja biojätteistä 0,6 kg fosforia.

Väkilannoitefosforia käytetään EU:ssa edelleen vuodessa 8 kiloa maatalousmaan hehtaaria kohti.

Lantakin keskittyy

Lähes kaikki lanta päätyy jo peltojen lannoitteeksi. Ongelma on lantafosforin epätasainen jakautuminen. Tarjonta ja tarve eivät kohtaa.

Ravinnetase kertoo pelloille levitetyn ja sadon mukana pelloilta poistuvan ravinnemäärän suhteen. Plusmerkkinen ravinnetase viestii siitä, että ravinteita on pellolle levitetty enemmän kuin sieltä on sadon mukana poistunut. Peltoon jäänyt ylimääräinen ravinne on päästöriski, etenkin jos tilanne jatkuu vuodesta toiseen.

Miinusmerkkinen ravinnetase kertoo, että peltomaasta on poistunut sadon mukana enemmän fosforia kuin sinne on lannoitteena lisätty. Jos tämä meno jatkuu, peltomaa köyhtyy. Tasapainon pitäisi löytyä.

Itämeren maiden ravinnetaseissa on isoja eroja. Suurin positiivinen fosforitase, eli fosforiylijäämä, on Tanskalla. Ruotsin tase on negatiivinen. Suomen fosforitase sijoittuu Tanskan ja Ruotsin väliin. Itämeren rantavaltioista suurin negatiivinen fosforitase on Virolla.

Tehokkaaseen käsittelyyn

Monissa maissa on pysyvästi sekä yli- että alijäämäisiä alueita fosforilla mitattuna. Jotta tilanne saadaan korjattua, pitäisi fosforia pystyä kannattavasti kuljettamaan alueilta ja valtioista toisiin. Lannan kuljettaminen on kallista. Siitä iso osa on vettä, kuiviketta tai ilmaa. Ravinteiden osuus on pieni.

Separointi_ ja_rakeistus 157
Järki Lanta -hankkeessa sian lietelannasta separoitiin kuiva-ainetta, jota kuivattiin lisää ja rakeistettiin helppokäyttöiseen muotoon.

Viime vuosina on kuumeisesti haettu tehokkaita prosessointimenetelmiä lannalle ja muille kierrätysraaka-aineille. Teknologioita on, mutta ongelma on valmiin tuotteen hinta. Sen pitäisi olla lannoitemarkkinoilla kilpailukykyinen.

Haitalliset aineet

Toinen ravinnekierrätyksen jarru on erityisesti yhdyskuntajätevesien haitta-aineet, pääasiassa erilaiset haitalliset orgaaniset yhdisteet.  Puhdistusprosesseissa ei vielä ole keinoja, joilla haitta-aineet pystyttäisiin tehokkaasti poistamaan. Osa haitta-aineista jää puhdistusprosessissa syntyvään jätevesilietteeseen, osa päätyy puhdistetun jäteveden mukana vesistöihin.

Olisi hyvä, jos haitta-aineiden käyttöä ja kulkua koko ketjussa voitaisiin vähentää. Tuloksena olisi puhtaampaa jätevesilietettä eivätkä haitta-aineet päätyisi vesistöihin.

Separointi_ ja_rakeistus 012
Kaisa Riiko ottaa lietelantanäytettä jatkotyöstöä varten. Tavoitteena saada lietteiden ravinteet talteen ja kiertoon.

Toistaiseksi lupaavin keino päästä eroon haitallisista orgaanisista yhdisteistä on yhdyskuntajätevesilietteen polttaminen. Osassa EU-maista polttoon menee valtaosa jätevesilietteestä, mutta Suomessa tähän teknologiaan ei ole investoitu.

Hiiltä peltoon

Ravinteiden kierrätyksessä on aiempaa vahvemmin nostettu esiin orgaanisen aineksen merkitys peltomaan kunnolle. Se tasaa pellon vesi- ja ravinnetaloutta, ja auttaa parempien satojen saavuttamisessa.

Useimmat kierrätyslannoitteet sisältävät myös orgaanista ainesta. Niillä ei siis tavoitella ainoastaan lannoitushyötyä, vaan maan kasvukunnon parantamista samalla kun aktivoidaan hiilensidontaa maaperään.

Kun peltoihin sidotaan nykyistä enemmän orgaanista ainesta, HIILTÄ, taistellaan myös ilmastonmuutosta vastaan.

Teksti: Kaisa Riiko, Järki Lannoitteen projektijohtaja


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Lisää aiheesta

Haluatko kirjoittaa blogiimme? Ota yhteyttä!