Blogi

Blogi

Blogissamme tutustutaan Itämeren alueen yhteistyötä toteuttaviin ihmisiin ja hankkeisiin.

12.6.2017 8.07

Ravinteet ruovikoista rytinällä pelloille

Maria Yli-Renko

Mökkikausi lähenee ja mökkirantoja peittävät järviruokokasvustot rehottavat. Rannoilta on vaikea päästä uimaan ja maiseman avaruus katoaa näkyvistä.

Ruovikoituminen on rajua. Nyt jo eteläisen Suomen rannikkoalueilla on noin 30 000 hehtaaria ruokokasvustoa.  Ruovikkoalueet ovat lisääntyneet vesien rehevöitymisen ja laidunnuksen vähentymisen myötä rajusti viimeisten vuosikymmenien aikana.

Vuodesta 2015 käynnissä olleessa Ruokopelto-hankkeessa on etsitty ratkaisuja ruovikoitumisen ongelmiin ja kehitetty hyötykäyttömahdollisuuksia ruokomassan leikkuutähteille.

Alkukesän niitto tehokkain

Miten ruovikoitunut mökkiranta sitten voidaan vallata takaisin virkistyskäyttöön? Paras ratkaisu on ruovikon niittäminen. Ajankohdalla on väliä. Alkukesällä niitto tainnuttaa ruovikon kasvua voimakkaammin kuin loppukesällä. Loppukesästä ruoko varastoi juurakkoonsa tarvittavat ravintoaineet seuraavan kesän kasvukautta varten. Alkukesästä juurakon ravintovarasto käytetään tyhjäksi. Kun niitetään ruoko veden pinnan alta, hapenkulku juurakkoon estyy. Mökkirannan edessä kasvavaa ruovikkoa voi myös niittää talvisin jään päältä, mutta tällä ei ole niin paljon vaikutusta ruovikon seuraavan vuoden kasvuun, sillä kasvi on varastoinut kaikki ravinteet juurakkoonsa. Toisaalta talvella tehtävä leikkuu auttaa seuraavana kesänä tehtyä järviruo’on poistoa, kun vanhaa ruokomateriaalia ei ole rannassa niiton tiellä.

Ruokosilppu2
Meren ja järvien rantojen järviruokoa kutsutaan usein kaislaksi. Ruoko kuuluu kuitenkin heinäkasveihin. Järviruoko voi kasvaa nelimetriseksi, vaikka sen normaalipituus on parin metrin hujakoilla.

Mökkirannan ruokoa voidaan leikata esimerkiksi viikatteen avulla ja käsipelin tehtävään niittoon on myös kehitetty erilaisia laitteita. Mikäli ruokoala on kovin suuri, on markkinoilla myös veneeseen kiinnitettäviä leikkureita. Helpoiten ruovikon leikkuusta suoriutuu kutsumalla urakoitsija paikalle. Hän pystyy yleensä myös koneellaan kuljettamaan ruokomassan rantaan.

Leikattua ruokoa ei koskaan saa jättää veteen ajelehtimaan. Se on aina kerättävä maalle ja kasattava tarpeeksi kauaksi rannalle, ettei vesi pääse huuhtomaan ruokoa takaisin vesistöön.

Koneniitosta ilmoitus

Ruo’on koneellisesta niitosta on aina tehtävä ilmoitus paikalliseen ELY-keskukseen huolimatta siitä tekeekö niiton itse vai urakoitsija. Ilmoituksen tekeminen onnistuu helposti netissä.

Mitä sitten voi tehdä leikkuusta kertyneelle ruokomassalle? Kesällä leikattua ruokoa voi hyötykäyttää esimerkiksi maanparanteena kasvimaalla ja talvella leikattua ruokoa voi käyttää esimerkiksi kateaineena tai huussin kuivikkeena. Järviruokomassan hyötykäyttöä on testattu erinäisissä hankkeissa ympäri Suomen.

Hyötyä ja haittaa

Lisääntyneet ruokokasvustot haittaavat paitsi rantojen virkistyskäyttöä myös huonontavat veden laatua. Lisäksi ruovikot heikentävät rantojen avoimuutta tarvitsevien eläin- ja kasvilajien elinympäristöjä.

Ruokopelto-hankkeessa on tehty ruovikoiden niittoa ja kehitetty ruokomassan jatkokäytön mahdollisuuksia.  Kaikkea ruokoa ei rannoilta ole tarkoituskaan leikata ja hävittää. Ihanteellisinta olisi mosaiikkimainen kokonaisuus, missä ruovikkoa olisi siellä täällä. Se tarjoaa näkösuojaa oikeissa paikoissa ja on tärkeää monille ruovikoissa pesiville linnuille. Lisäksi ruovikot torjuvat rantojen eroosiota, kun juuristot pitävät maata paikallaan.

Liika ruoko heikentää veden laatua ja yksitoikkoistaa maisemaa. Paras lopputulos saavutetaan, kun toimitaan järkevästi ja tekojen seuraukset mielessä. Luonnollisesti myös kustannukset ratkaisevat. Silppuaminen ja silpun levittäminen peltoon teettää työtä ja kustannuksia.

Maria Yli-Renko
Ruokopelto-hankkeen koordinaattori

MariaYli-RenkoSamiTalolaJanneHeikkinen
Ruokopelto-hankkeen koordinaattori Maria Yli-Renko vauhdittaa leikatun ruovikon jatkokäyttömahdollisuuksia.

***

Tällä hetkellä käynnissä olevassa Ruokopelto-hankkeessa on viimeisen kahden vuoden aikana testattu ruo’on hyötykäyttöjä peltojen maanparannusaineena ja viherlannoitteena. Hanketta toteuttaa Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Baltic Sea Action Groupin Järki-hanke. Hanke on Ympäristöministeriön rahoittama ja kestää vuoden 2017 loppuun.  Hankkeen koordinaattori toimii myös ns. ruokokoordinaattorina Varsinais-Suomen alueella ja antaa neuvontaa ruovikon leikkuisiin ja hyötykäyttöön.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Lisää aiheesta

Haluatko kirjoittaa blogiimme? Ota yhteyttä!