Blogi

Blogi

Blogissamme tutustutaan Itämeren alueen yhteistyötä toteuttaviin ihmisiin ja hankkeisiin.

24.10.2018 9.05

Loskaa päiväntasaajalle? – Suomalainen meriklusteri on vientituote

Teksti ja kuvat: Markku Liukkonen

Afrikan itärannikolla, hieman päiväntasaajan eteläpuolella, sijaitsee Rauhan Satama – Dar es Salaam. Tansanian kaupallisen pääkaupungin siluetti nousee vuosi vuodelta yhä korkeammaksi, satoja tuhansia ihmisiä muuttaa tänne vuosittain ja tälläkin hetkellä kaupungin edustalla kymmenen rahtilaivaa odottaa redillä.

Dar es Salaamin satama on yksi Itä-Afrikan tärkeimmistä. Tärkeyttä kuvaa hyvin esimerkiksi se, että Tansaniasta viedään meritse valtavasti kuparia. Mineraalia, jota Tansanian maaperästä ei ole viime vuosiin asti juurikaan louhittu. Satamasta lähtevä kupari on tuotu rautatietä pitkin 1800 kilometrin päästä Sambian kuparivyöhykkeeltä. Satama palvelee Sambian lisäksi useita Itä-Afrikan sisämaita: Malawia, Burundia, Ugandaa ja jopa Zimbabwea.

dar1
Dar es Salaamin keskustan kehitys on nopeaa

Suomella on läheinen suhde Dar es Salaamin satamaan. Sataman konttiterminaali uudistettiin kokonaisuudessaan vuosina 1985–1995. Rahoitusta massiiviseen hankkeeseen tuli muun muassa Maailmanpankilta, ja Suomelle hanke oli erittäin houkutteleva, sillä suomalaisilla yrityksillä oli tarjottavanaan satama-alan asiantuntemusta ja kontinkäsittelyn sen aikaista huipputeknologiaa. Suomen osa uudistushankkeessa tuolloin olikin kontinkäsittelylaitteiden toimittaminen ja konttiterminaalin sekä läheisen konttivarikon kunnostus. Nykyrahassa yli 12 miljoonan euron hanke olisi lähes vuoden kehitysyhteistyöbudjetti. (Suomen ja Tansanian kehitysyhteistyön maaohjelma 2016–2019 on 52milj. euroa)

Reilussa kahdessakymmenessä vuodessa ehtii kuitenkin tapahtua paljon ja Dar es Salaamin satama on jälleen jäämässä kehityksen jalkoihin. Sataman väylä on liian matala, konttien käsittelyaika venyy ja konttien määrä kasvaa kymmeniä prosentteja vuodessa. On jälleen uudistusten aika. Viime vuonna Maailmanpankki hyväksyikin 345 miljoonan dollarin lainan sataman infrastruktuurin kehittämiseen. Tällä kertaa Suomi ei ole kehittämistyössä mukana.

Suomesta maailman parasta meriteknologiaa – mutta tietääkö kolmas maailma?

Kävin juuri tutustumassa afrikkalaiseen start-up- ja innovaatiokenttään, kun Dar es Salaamissa järjestettiin kolmannen kerran Sahara Sparks -innovaatio- ja teknologiatapahtuma. Sahara Sparksia voi hyvällä omallatunnolla verrata suomalaiseen Slushiin - paitsi Sahara Sparks on edustamansa maanosan suurin ja se järjestetään palmujen alla, Intian Valtameren rannalla. ’Pöhinä’ oli kuitenkin yhtä innostunutta kuin missä tahansa nuoria innovaattoreita yhteen keräävässä tapahtumassa.

dar2
Satama on käynyt ahtaaksi

Olin tehnyt ennen Sparksiin lähtöä jonkin verran taustatutkimusta Darin sataman tilanteesta ja olin kiinnostunut afrikkalaisista meriteollisuuteen liittyvistä innovaatiosta. Koitin etsiä kymmenien erilaisten applikaatioiden, johtamistaitopuhujien ja bisnesenkelifirmojen edustajien joukosta edes jotain merellistä. En löytänyt. Tämä on mielestäni erikoista, sillä sataman konttiliikenteen kasvu on ennusteiden mukaan hieman alle 10% vuosittain. Sen lisäksi Etelä-Tansaniasta löydetyt kaasuvarannot tulevat ennusteiden mukaan luomaan aivan uudet LNG-markkinat alueelle. Eurooppalaisia saati paikallisia yrittäjiä asian tiimoilta en löytänyt. Suurimman osan meriteollisuuteen liittyvistä urakoista tekevät kiinalaiset.

Olisiko suomalaisilla yrityksillä edellytyksiä toimia Afrikan markkinoilla samalla tavalla kuin viime vuosituhannen loppupuolella? Kehitysyhteistyö on kuitenkin muuttunut yhä bisnesvetoisemmaksi vuosi vuodelta. Onko Kiina syönyt markkinat vai onko kyse jostain muusta? Päätin kysyä asiaa Business Finlandin Tansanian maakoordinaattorilta Heini Pullilta.

”Kehitysyhteistyö on kaiken kaikkeaan muuttanut muotoaan. Kehitysapua vastaanottavien maiden omistajuus on paljon vahvempi ja Suomen osaaminen on nykyään jossain muualla kuin infrapuolella, missä uusien kumppanimaiden nousu Aasiasta on vienyt Suomen kilpailukykyä”, Pulli toteaa.

Suomella ja suomalaisilla innovaatioilla on kuitenkin kaikki mahdollisuudet menestyä Afrikan markkinoilla. Pulli muistuttaa, että markkinat on tunnettava hyvin ja saadakseen jalansijaa on tultava paikanpäälle ja löydettävä oikeat kumppanit. ”Se voi olla suomalaiselle pk-yritykselle iso riski ja vaatii tietysti investointeja, mutta jos löytää oikeanlaiset kumppanit ja markkinat, kaikki on mahdollista”, rohkaisee Pulli.

dar6
Tapaamiset ja neuvottelut on hyvä käydä kasvotusten

Lähes tunnin keskusteltuamme olin entistä vakuuttuneempi siitä, että suomalaisilla meriteollisuuden innovaatioilla olisi kaikki mahdollisuudet toimia myös Tansaniassa. Yhä selvemmäksi tuli myös se, että helppoa markkinoille pääsy ei ole.

Esimerkiksi suuret Maailmanpankin rahoittamat hankkeet ovat julkisessa haussa, mutta kuinka löytää juuri tietty komponentti laajoista projektikokonaisuuksista, joihin löytyisi juuri oikea suomalainen innovaatio, sovellus tai toimintatapa?

Hyvä maa asua ja yrittää?

Ensimmäiset suomalaiset saapuivat lähetystyöhön Tansaniaan tasan 70 vuotta sitten. Suomalaisten mielikuva maasta on vuosien mittaan muodostunut muun muassa Martti Ahtisaaren aloitettua maassa historian nuorimpana suurlähettiläänä 1973 ja ”Matovaaran” suuresta vesihuoltohankkeesta, joka kesti aina 90-luvun alkuun asti. Viime vuosina Tansaniasta on uutisoitu ani harvoin. Tämä on vain hyvä asia, sillä median ja uutisoinnin nykytilassa yleensä vain negatiiviset asiat ylittävät uutiskynnyksen.

dar3
Työn iloa!

Tansanian BKT kasvaa lähes seitsemän prosenttia vuodessa. Köyhyys vähenee ja keskiluokka kasvaa. Vielä muutama vuosi sitten olisi ollut mahdotonta kuvitella, että matkustaisin lounasaikaan läpi ruuhkaisen Dar es Salaamin keskustan pikabussilla muutamassa minuutissa, samalla Facebookkia kännykällä selaten. Puheet huijaavista taksikuskeista voi unohtaa ja tilata Uberin tai Taxify:n. Puhelimella saa kotiovelleen tilattua vaikka ämpärillisen KFC:n kanaa jos haluaa. Kaiken lisäksi ilmasto on miellyttävä ja aikaeroa Suomeen ei kesällä ole lainkaan.

dar5
Tansanian keskiluokka kasvaa nopeasti

Ulkoministeri Timo Soini kannusti Ylen haastattelussa elokuun lopussa Suomen elinkeinoelämää pohtimaan Afrikan kasvumarkkinoiden mahdollisuuksia. Tulisiko esimerkiksi Meriteollisuuden tai Suomen Meriklusterin ryhtyä aktivoitumaan myös vienninedistämisen suhteen globaalissa etelässä? Ja millä tavoin valtio olisi tätä valmis tukemaan?

”Afrikka on lähinaapurimme”, totesi Soini. Jos Afrikka on lähinaapurimme, Tansaniaa voitaneen pitää jopa seinänaapurina, jonka voisi pitkästä aikaa pyytää kahville.

Kirjoittaja on Centrum Balticumin viestintäkoordinaattori sekä kymmenen vuotta Tansaniassa kehitysyhteistyöhankkeissa toiminut vapaa toimittaja ja kouluttaja.

dar4
Kymmenen laivaa redillä



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Lisää aiheesta

Haluatko kirjoittaa blogiimme? Ota yhteyttä!