Blogi

Blogi

Blogissamme tutustutaan Itämeren alueen yhteistyötä toteuttaviin ihmisiin ja hankkeisiin.

12.6.2018 10.00

Brownfield-alueiden kirjava menneisyys ja loistava tulevaisuus — Yhteistyöllä haasteet kaupunkiuudistuksen kärjiksi

Brownfield-alueiden kehittämiseen liittyy useita erityiskysymyksiä kuten aiempi maankäyttö, saastuneet maa-alueet, hajautunut maanomistusrakenne, asianosaisten suuri määrä sekä ympäröivään aluerakenteeseen kytkeytyminen. Central Baltic -ohjelman rahoittamassa Baltic Urban Lab -hankkeessa mallinnettiin, miten näiden alueiden uusiokäyttöä voidaan suunnitella entistä tiiviimmässä kumppanuudessa julkisen hallinnon, yritysten ja käyttäjien kesken (Public-Private-People Partnership). Uusia yhteiskehittämisen ja osallistamisen malleja testattiin ja kokeiltiin pilottialueilla Turussa, Tallinnassa, Norrköpingissä ja Riiassa. Tulokset tuodaan yhteiseen keskusteluun projektin loppukonferenssissa Riiassa 6.–7.9.2018.

Kirjavan menneisyyden kohtaaminen

Yhteiskunnan muuttuessa alueiden, paikkojen, rakennusten ja tilojen käyttötarve ja -tarkoitus muuttuu. Monissa kaupungeissa kehittämisen painopiste on siirtynyt brownfield-alueiden — usein liikenteellisten tai teollisten joutomaiden — kehittämiseen. Ne sijaitsevat monesti kaupunkien uudistamisen kannalta keskeisillä paikoilla kuten veden ääressä tai kaupunkien keskustojen reunamilla. Hyvä sijainti nostaa alueiden kiinnostavuutta, lisää kehittämisen kannattavuutta sekä mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen. Monilla näistä alueista on myös rakennushistoriallisesti ja/tai kaupunkikuvallisesti merkittäviä kohteita uudenkin alueen identiteetin pohjaksi.

Alkuperäisen käyttötarkoituksen ja toiminnan hiljennyttyä brownfield-alueista voi myös syntyä kaupunkisuunnittelun ”välivaiheita”, jotka parempia aikoja odotellessa alkavat elää omaa elämäänsä erilaisine toimintoineen ja käyttäjineen. Kyse voi olla alueelle ominaisesta tai sinne väliaikaisuuden myötä syntyneestä kaupunkikulttuurista (esim. ”graffitipuisto” Norrköpingissä). Väliaikaiskäyttö voi olla myös tietoista kaupunkitilan elävöittämistä; sellaista, jossa käyttämätöntä tai vajaakäyttöistä tilaa valjastetaan luovaan käyttöön tavoitteena löytää yhteisöä tai taloutta hyödyttäviä uusia käyttömuotoja (esim. Tallinnan Telliskivi Creative City).

baltic urban lab
Norrköpingin vanhalle satama- ja teollisuusalueelle on syntynyt yksi Ruotsin suosituimmista ”graffitipuistoista”. Kuva: Kristiina Paju

Pitkälle historiaan ulottuva teollinen menneisyys jättää vääjäämättä jälkensä niin rakennuksiin kuin maaperään. Tulevasta käyttötarkoituksesta riippumatta alueen uudistaminen edellyttää alueen saastuneisuuden selvittämistä ja mahdollisesti tarvittavia jatkotoimia in situ -puhdistamisineen tai maansiirtoineen. Tämä aiheuttaa mittavia kuluja, aikatauluhaasteita ja ennakoimattomia asioita, joiden huomioon ottamiseksi on Baltic Urban Lab -hankkeessa löydetty mielenkiintoisia ratkaisuja (mm. Norrköpingin visualisointityökalu maan saastuneisuuden kuvantamiseksi). Suunnittelun haasteena on herättää tulevan asukkaan ja yhteistyökumppanien luottamus tulevan alueen turvallisuudesta.

Loistava tulevaisuus luodaan yhdessä

Brownfield-alueiden tulevaisuuden suunnittelun keskeiset kysymykset liittyvät niin paikallisiin tarpeisiin ja toiveisiin kuin laajempiin kaupunkisuunnittelun tavoitteisiin, kärkiteemoihin, linjauksiin tai muihin alue-ekosysteemitason kytköksiin. Kuinka hyvin nämä saadaan kohtaamaan, riippuu pitkälti siitä, miten julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja/tai asukkaiden osapuolet saadaan mukaan ratkaisemaan haasteita sekä työstämään yhteistä näkemystä alueen tulevaisuudesta.

Osallisuuden edistämiseen ja hyödyntämiseen on olemassa useita keinoja ja menetelmiä. Niitä voi ja pitää myös soveltaa, kehittää ja/tai tarkastella tilanteen mukaan. Baltic Urban Lab –hankkeen kaupungit osallistivat sidosryhmiä usein eri menetelmin tavoitteena löytää pilottialueille yhteinen kehittämisvisio ja -suunnitelma. Tallinnassa kehitettiin muun muassa mobiili osallisuussovellus (AvaLinn), Turussa joukkoistettiin ideoita mm. Hackathonin avulla, Norrköpingissä kutsuttiin asukkaita kertomaan mielipiteensä pilottialueen lähistölle suuntautuville laiva-ajeluille ja Riiassa toteutettiin alueen suunnittelukilpailu korkeakouluyhteistyönä. Menetelmästä riippumatta avaintekijäksi nousee osallisuuden ohella avoimuus, vuorovaikutus, luottamus, sitoutuminen ja pyrkimys aitoon, jopa uudenlaiseen yhteistyöhön. Parhaimmillaan lopulta uutena piirtyvässä kaupunkikuvassa yhdistyy yhteinen näkemys menneestä, olevasta ja tulevasta.

baltic urban lab 2
Vanhoihin teollisuusrakennuksiin perustettu Telliskivi Creative City on Tallinnan luova keskus, jossa sijaitsee studioita, luovia yrityksiä ja kansalaisjärjestöjen konttoreita. Kuva: Kristiina Paju

Hankkeen tulokset viimeistellään Riiassa

Baltic Urban Lab -hankkeen loppukonferenssi järjestetään 6.–7.9.2018 Riiassa, Latviassa. Keskiössä on pääotsikon kysymys brownfield-aluiden menneisyydestä ja tulevaisuudesta – sekä niihin liittyvien haasteiden kääntämisestä mahdollisuuksiksi. Vastauksia ja ratkaisuja haetaan niin kansainvälisesti kiinnostavin asiantuntijoin, kohdekaupunkien esimerkein, paikallisiin brownfield-kohteisiin tutustuen kuin osallistujien asiantuntemusta hyödyntäen. Mukaan keskusteluun toivotaan kaupunkien edustajia, kaupunkisuunnittelun ja kehittämisen ammattilaisia, brownfield-tematiikan kanssa operoivia asiantuntijoita ja muita aiheesta kiinnostuneita.

Lisätietoa Baltic Urban Lab-hankkeesta ja tulevasta loppukonferenssista

Teksti: Maija Rusanen, Projektikoordinaattori, Baltic Urban Lab, Itämeren kaupunkien liiton kestävien kaupunkien komissio

Johanna Aaltonen, Projektipäällikkö, Turun yliopiston Brahea-keskus

Sami Tantarimäki, Suunnittelija, Turun yliopiston Brahea-keskus

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Lisää aiheesta

Haluatko kirjoittaa blogiimme? Ota yhteyttä!