Blogi

Blogi

Blogissamme tutustutaan Itämeren alueen yhteistyötä toteuttaviin ihmisiin ja hankkeisiin.

19.6.2018 10.00

Avoin data satamassa - pakko vai mahdollisuus?

Tutkijat arvioivat, että liikenne kehittyy kaikista elämänaloista nopeiten. Digitalisaatio tulee logistiikkaankin, mutta onko suomalainen kuljetusala valmis?

Tästä on huolissaan myös Suomen hallitus. Keväisessä periaatepäätöksessään se muistutti, että liikenteen solmukohdilta, kuten satamilta ja lentokentiltä, vaaditaan jatkossa enemmän avointa tietoa eli dataa. Avoin data on välttämätöntä digitalisaatiolle eikä digitalisaatio voi sivuuttaa kuljetusalaa.

Digiport2

DigiPort tutkii satamien digitalisaatiota

Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotkan DigiPort-hanke tutkii satamien digitalisaatiota. Sen tavoitteena on kehittää satamille toimintamalli siitä, miten niiden infraa eli perusrakenteita koskevaa tietoa voidaan julkaista avoimena datana. ”Tieto sataman perusrakenteista, kuten liikenneväylistä, alueista, rakennelmista ja verkostoista, on jo usein julkista. Se voi löytyä esimerkiksi Google Mapsista tai sataman verkkosivuilta. Sieltä sitä voidaan käyttää satamien tietämättä jo nyt,” kertoo hankkeen projektipäällikkö Janne Saarikoski Merikotkasta. Vasta julkaiseminen avoimena datana antaa satamalle kontrollin tietojen oikeellisuuteen. Aineiston kuvailu- eli metatietojen avulla voidaan vaikuttaa siihen, että dataa käytetään oikein.

Mitä on avoin data?

Avoin data on digitaalista tietoa, joka on koneluettavassa muodossa, julkista ja ilmaista. Avointa dataa saa ladattua netistä kuka tahansa, niin yksityishenkilöt kuin organisaatiotkin. Avoin data voi tarjota perustan vaikka dataan perustuvalle kännykkäsovellukselle. Tai avointa dataa voidaan käyttää vaikkapa osana suuryritysten tietojärjestelmiä.

Pakkodataa vai mahdollisuus

Satamissa ajatus avoimesta datan jakamisesta ei ole helppo. Se herättää huolen liikesalaisuuksien paljastumisesta ja asiakkaiden yksityisyyden suojaamisesta. Muutoksen kynnyksellä on hyvä pohtia kaikkea tätä, mutta samalla miettiä myös, mitä hyötyä tästä kaikesta voi olla.

”Avoin data on ennen kaikkea mahdollisuus. Se tuo uudenlaista avoimuutta satamatoimintoihin. Lisääntyneen tiedon avulla voidaan kehittää uusia, parempia toimintatapoja. Tehokkaammat toimintatavat helpottavat satamatoimijoiden arkea ja voivat parantaa satamien suorituskykyä,” kertoo hankkeessa asiantuntijana toimiva Tommy Ulmanen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Entä jos joku toinen yritys hyötyy sataman tiedoista? Jos tieto ei ole salaista eikä sen avaamisesta synny merkittäviä kustannuksia satamille, onko sillä väliä? Haittaisiko satamaa, tai kuljetusalaa laajemmin, jos avointa tietoa käyttäisivät muutkin? Tuskin. Uudenlaiset palvelut tai palveluiden tehostaminen hyödyttäisi koko satamayhteisöä.

Digiport1

Liikesalaisuudet pysyvät salaisuuksina

Satama ei ole pelkkä infraa tarjoava satamayhtiö vaan monen toimijan muodostama kokonaisuus. Satamassa liikkuu paljon herkkää, liikesalaisuuksia sisältävää tietoa. Sitä ei kukaan vaadi avattavaksi. Avoimeen dataan kuuluu olennaisesti, ettei se saa vaarantaa yksityisyydensuojaa eikä yleistä turvallisuutta.

Tällä hetkellä liikenteen avoimen datan tietovirrat eivät ylety satamiin. Näin on etenkin infran osalta. Liikennevirasto tarjoaa kyllä valtion väyliltä avointa dataa, mutta kuntien ja yksityisten alueilta tietoa ei ole saatavilla. Suurin osa Suomen satamista on kuntien omistamien osakeyhtiöiden hallinnoimia. Tässä mielessä ne eivät ole samantyyppisiä yksityisalueita, kuten vaikkapa tehdasalueet.

Kohti digitalisaatiota askel kerrallaan

DigiPort antaa satamille mahdollisuuden lähteä digitalisaation polulle pienin askelin. Avoimen datan avulla satama voi oppia digitalisaatiosta ja hyötyä sen mahdollistamista uusista palveluista alueellaan. Jo pelkästään omien tietoaineistojen läpikäynti avaamista valmisteltaessa kertoo, mitä kaikkia tietoja oikeastaan onkaan kerätty ja missä muodossa ne ovat. Avoimen datan julkaisun jälkeen datan hyödyntäjiltä voidaan saada tietoa myös datassa mahdollisesti olevista virheistä. Se puolestaan auttaa sisäisten prosessien korjaamisessa.

DigiPort on perustanut palvelintietokoneen, johon satamien avaamat data-aineistot voidaan tallentaa. Sataman tietojärjestelmät eivät ole suorassa yhteydessä ulkomaailmaan vaan avatut aineistot tallennetaan datakatalogiin. Se on käytännössä internetissä oleva verkkosivu, jota kautta sovelluskehittäjät ja käyttäjät löytävät palvelimella olevat avoimet data-aineistot metatietoineen.


DigiPort-hankkeen rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto sekä HaminaKotkan ja Turun satamat, ja siihen osallistuu Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys Merikotka, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK, Turun yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus MKK sekä Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE.

Teksti: Anne Leinonen, Merikotka-tutkimuskeskus


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Lisää aiheesta

Haluatko kirjoittaa blogiimme? Ota yhteyttä!