Blogi

Blogi

Blogissamme tutustutaan Itämeren alueen yhteistyötä toteuttaviin ihmisiin ja hankkeisiin.

2.5.2017 14.00

575-vuotias Rauma on osa Itämeren kulttuuripiiriä

Laura Puolamäki & Juhani Korpinen

Vuonna 2007 Porin, Rauman, Turun, Uudenkaupungin ja Vaasan kaupungit olivat mukana perustamassa Centrum Balticum -säätiötä. Yhteisen 10-vuotisen taipaleen kunniaksi julkaistavassa blogisarjassa perustajakaupungit kirjoittavat Itämeren alueen ja meren merkityksestä sekä lähettävät tervehdyksensä Centrum Balticumille. Kirjoitussarjan toisessa osassa on vuorossa Rauman kaupunki.

Kadulla92

Elämä Itämeren äärellä on monikerroksista. Ihmiset elävät jokapäiväistä arkeaan suurten taloudellisten ja poliittisten kysymysten rinnalla.  

Raumalla arkinen kaupunkielämä on jatkunut jo vuosisatojen ajan. Kaupungin perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 575 vuotta. Jo ennen kaupunkiprivilegioiden myöntämistä Rauma oli vilkas rannikon kauppapaikka kahta Itämeren alueen keskiaikaista linnaa yhdistävän Pohjanlahden Rantatien varressa. Kauppiaiden ja merenkulkijoiden kaupunki on aina ollut osa Itämeren kulttuuripiiriä, ja tuo yhteinen perintömme näkyy arkiympäristössämme edelleen. 

Rauman kaupungin sydän, Vanha Rauma, on kuulunut UNESCOn maailmanperintökohteiden verkostoon vuodesta 1991. Kaupungille kulttuuriperintö on meriteollisuuden, merenkulun sekä merensuojelun rinnalla Itämeri-yhteistyön ja Itämeren alueen yhteisöjen innoittaja. Juuri nyt ajankohtaista on Itämeren ylittävä toiminta useassa eri yhteistyöverkostossa, joiden yhteisenä nimittäjänä on maailmanperintö.

Rauman, Ruotsin Visbyn ja Latvian Kuldigan kaupunkien sekä Turun yliopiston ja latvialaisen SERDE-residenssijärjestön yhteisenä tavoitteena Living with Cultural Heritage -hankkeessa on oppia yhdessä, miten historiallista kaupunkia voidaan asua, kehittää ja suojella. Living with Cultural Heritage eli LiviHeri on osa EU:n Central Baltic 2014–2020 -ohjelmaa.

LiviHeri hyödyntää kumppanien omaleimaista luonnon- ja kulttuuriperintöä kaikessa toiminnassaan. Niin Vanhan Rauman, Visbyn kuin Kuldigankin rakennusperintö on suurelta osin yksityisten talonomistajien vastuulla. Historiallisen rakennuksen ylläpitäminen ja asuminen siten, että se voi siirtyä perinnöksi tuleville sukupolville, vaatii erityisosaamista. Korjausrakentamiseen erikoistuneiden ammattilaisten rinnalla monet talonomistajat ovat itsekin kehittyneet taitaviksi korjausrakentajiksi. Kesäisin kovin arkinen näky Vanhassa Raumassa on maalari talon seinustalla tai peltiseppä katolla. Yhtä arkista on vierellä työtä tarkasti seuraava ja lukuisia kysymyksiä esittävä matkailija, joka hämmästelee, miten kaupunki on onnistunut säilyttämään paikkansa arjessa. Se herättää usein jopa suurempaa ihmetystä ja ihastusta kuin pääsy maailmanperintölistalle.

Vanha Rauma - Kitukränn (2)

LiviHeri etsii yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa keinoja avata sekä tavallista että ainutlaatuista arkea vierailijoille kestävän matkailun periaatteiden mukaisesti. Vanha Rauma Yhdistys on jo pitkään avannut Vanhan Rauman talojen portteja vierailijoille heinäkuussa Pitsiviikolla järjestettävässä Avoimet pihat -tapahtumassa. LiviHeri vie ajatusta pidemmälle ja avaa yhdessä asukkaiden kanssa koteja myös yöpyjille ja tutustujille kahvikupin äärellä. Maksullisista palveluista hyötyvät suoraan talonomistajat, jotka voivat lisätuloilla toteuttaa rakennuksen vaatimia kunnostustöitä. Matkailija puolestaan voi henkilökohtaisesti osallistua palvelua käyttämällä maailmanperintökohteen hoitoon. Talonomistajien tueksi tuotetaan niin sanottua talokirjaa, jonka avulla vierailija voi tutustua talon mikrohistoriaan ja Vanhan Rauman kulttuuriympäristöön. LiviHeri-hankkeessa vetovastuuta kantava Rauma toimii aktiviteettien pilottikohteena ja hyvät käytännöt jaetaan kumppanien kesken.

Latvialaiset kumppanit puolestaan pilotoivat kansainvälisiä restaurointileirejä, joiden aikana Itämeren alueen ammattilaiset toteuttavat yhdessä julkisten kohteiden korjausrakentamistöitä, jakavat osaamistaan ja verkostoituvat jatkotyöskentelyä varten. 

Visby on kohteista matkailijoiden keskuudessa suosituin. Kaupungissa vierailee muun muassa kansainvälisiä risteilyaluksia. Joissain tapauksissa paikalliset asukkaat, yrittäjät ja viranomaiset ovat joutuneet pohtimaan jo kestävyyden rajoja. Raumalla ja Kuldigassa ei ole vielä pelkoa kohteen kulumisesta tai arjen palveluiden syrjäytymisestä matkailijoille suunnattujen palveluiden tieltä. Muut kumppanit voivat oman toimintansa suunnittelussa hyödyntää Visbyn kokemusta Itämeren kulttuurimatkailun huippukohteena.

Ihmisten mielenkiinto omaa ympäristöään kohtaan ja toiminta ympäristön puolesta tarvitsevat tarttumapintoja. Kulttuuriympäristö tarjoaa siihen erinomaisia mahdollisuuksia, onhan se syntynyt ihmisen ja luonnon välisestä vuorovaikutuksesta. Itämeren alueen kaupunkien ajalliset kerrokset kuvaavat yhteistä historiaamme. Paikalliseen ympäristöön perustuvat ja yhteisön kanssa yhdessä tuotetut aktiviteetit lisäävät tietoa ympäristöstä sekä paikallisten asukkaiden että vierailijoiden keskuudessa. Ne ovat myös kulttuuri-identiteetin rakennusosia. Yhteiseksi koettu Itämeren rantojen ympäristö edistää sekä mahdollisuuksiamme että tahtoamme toimia siten, että se kestää myös tuleville sukupolville. Kulttuuriperintö olisi erinomainen aihe sovitettavaksi tulevina vuosikymmeninä myös Centrum Balticumin monien toimintojen joukkoon.

 

Laura Puolamäki, projektipäällikkö, Rauman kaupunki, Living with Cultural Heritage -hanke
Juhani Korpinen, Vanhan Rauman asukas


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Lisää aiheesta

Haluatko kirjoittaa blogiimme? Ota yhteyttä!