Itämeren valtioilla on Euroopan parlamentissa 219 edustajaa. Se on siis vähän alle kolmannes parlamentin paikoista. Monessa muussakin mielessä Itämeri on noin kolmannes unionia. Esimerkiksi 30 prosenttia jäsenvaltioista tulee alueelta. Tärkeä asia olisi miettiä, miten tämä kolmanneksen osuus voitaisiin kanavoida vastaavaksi vaikutusvallaksi.

Parlamentti on tärkeä foorumi vaikutusvallalle. Kolmannes Euroopan kansanpuolueen ryhmän edustajista tulee Itämeren alueelta. Liberaaliryhmässä osuus on vähän suurempi ja Vihreissä jopa 40 prosenttia edustajista tulee täältä. Saksalaiset ja puolalaiset dominoivat EPP:n ”Itämeriryhmää”, jossa peräti 80 prosenttia edustajista tulee näistä kahdesta maasta.

On tietenkin luonnollista, että Saksa ja Puola dominoivat ”Itämeriryhmiä”. Näistä maistahan valitaan 68 prosenttia Itämeren edustajista. Parlamenttiedustajille pienistä maista on siis välttämätöntä löytää kumppaneita saksalaisista ja puolalaisista. Vaarana on kuitenkin päinvastainen asetelma: että nämä kaksi maata asettavat Itämeren agendan. Erityisen ongelmallista on, että kumpikin alueen ”suurvalta” on vain ehkä kolmannekseltaan itämerellinen.

EPP on selvästi suurin Itämeren alueen Europarlamenttiryhmittymä.  Noin 40 prosenttia alueen edustajista tulee tästä EP:nkin suurimmasta ryhmästä.  EPP:n osuus on jopa suurempi täällä kuin Euroopan parlamentissa itsessään. Toiseksi suurin Itämeren alueen puolue ovat demarit ja kolmantena tulevat liberaalit.

Muutokset puolueiden voimasuhteissa eivät ole kovin dramaattisia. EPP lisäsi paikkojaan hieman Puolassa saavutetun menestyksen ansiosta. Sosialidemokraattien ja Liberaaliryhmän kannatus laski mutta Vihreiden nousi. Muutokset sopivat yhteen eurooppalaisten trendien kanssa. Lopullinen kuva tarkentuu vasta kun Parlamentti järjestäytyy. Kansakuntien Eurooppa-ryhmä eikä etenkään ryhmä ”muut” ole vielä löytäneet muotoaan. 

Jos Euroopan parlamentin merkitys seuraavana viisivuotiskautena edelleen kasvaa, on sen itämerelliselläkin koostumuksella merkitystä. Erityisen tärkeätä se on Itämeri-strategian toteuttamisen kannalta. Strategia on monella tavalla avoin ja sen toimeenpano vaatii poliittisia päätöksiä, joissa Euroopan parlamentti on osapuolena. Olisi kovin tärkeätä, että alueen edustajilla olisi tiivistä kanssakäymistä Itämeren agendan aikaansaamisessa.

Erityisen toivottavaa olisi, että työnsä lopettavan Parlamentin aikana aktiivisesti toiminut Itämeren Intergroup jatkaisi toimintaansa ja että siihen osallistuisivat keskeiset poliittiset vaikuttajat omista ryhmistään.

Esko Antola

Johtaja