Suomen talous on hyvin kansainvälinen. Viennin osuus
bruttokansantuotteesta on tasoltaan 36 % luokkaa. Suomalaiset yritykset ovat
investoineet ulkomaille vuosikymmeniä ja teollisuus työllistää muualla kuin
Suomessa jo enemmän työntekijöitä kuin Suomessa.
Taloudellisessa taantumassa on työvoiman tarve ei vaikuta
kaikkein suurimmalta yhteiskunnalliselta haasteelta, mutta Suomen demograafisen
jakauman tarkastelu osoittaa kiistatta työvoiman tarpeen kasvavan muutaman
vuoden sisällä. Suuret ikäluokat ovat parhaillaan jäämässä eläkkeelle ja korvaavia
työntekijöitä ei ole tarjolla riittävästi, vaikka osa työpaikoista jätetään
täyttämättäkin.
Suomessa on viime vuosien kasvusta huolimatta erittäin vähän
töissä alkuperältään muualta kuin Suomesta olevia ihmisiä. Viime vuosina
virolaisten, venäläisten ja Lounais-Suomessa erityisesti puolalaisten määrä on
ollut kasvussa. Länsi-Euroopan ja muun maailman keskimääräisistä vierastyövoimalukemista
olemme kuitenkin kovasti perässä.
Ulkomaisen työvoiman merkitys on suuri uusien innovaatioiden
ja uusien toimintatapojen synnyttämisessä. Erilaiset toimintatavat ja erilaiset
osaamistaustat aikaansaavat luovuutta. Ne myös parantavat yritysten valmiuksia
lähteä kansainvälisille markkinoille.
Tarkasteltaessa maailman vauraimpia ja
elinkeinotoiminnaltaan aktiivisimpia alueita on todettu, että nämä alueet ovat
myös hyvin kansainvälisiä. Ne paitsi vetävät ihmisiä puoleensa, myös hyötyvät
muuttajien mukanaan tuomasta osaamisesta ja kulttuuritaustasta.
Helsinki ja Turku ovat Suomen kansainvälistyneimmät
kaupungit. Helsinki on määrätietoisesti kehittänyt työtään
maahanmuuttajapolitiikassa ja lähentänyt sitä elinkeinopolitiikkaan. Myös
muiden suomalaisten kaupunkien kannattaa valita tämä linja turvatakseen tulevaa
työvoimaa ja innovatiivisyyttä alueellaan.
Suomen kansainvälistyminen on ollut epätasapainossa; olemme
suuntautuneet aktiivisesti ulospäin. Menestys talouselämässä edellyttää, että
avaudumme myös päästämään ihmisiä sisään. Lainsäädännön lisäksi myös
kulttuurillista avautumista tarvitaan. Tehokasta työtä voidaan tehdä monella
muullakin kuin perinteisellä suomalaisella tavalla.
Kalle Euro
Turun kaupungin elinkeinojohtaja
Turun Seudun Kehittämiskeskuksen johtaja
